Maakohtaista lisäsääntelyä pitäisi säätää vain perustellusta syystä, ja siitä pitäisi tehdä erillinen ilmoitus. Merkittävä syy nykyiseen ylisääntelyyn on Keskuskauppakamarin mukaan ne lisäykset, jotka Suomi ja muut EU-maat säätävät EU-sääntelyn päälle.
Keskuskauppakamari on tehnyt Euroopan komissiolle aloitteen paremman sääntelyn edistämisestä. Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille lähetetyssä kirjeessä ehdotetaan, että komissio antaisi suosituksen siitä, että EU-maat välttäisivät kansallista lisäsääntelyä EU-sääntelyn päälle (ns. goldplating) ja pyytäisi EU-maita raportoimaan komissiolle kaikista kansallisista lisäyksistä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa todetaan, että EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä. Myös Euroopan komission tavoitteena on ylisääntelyn merkittävä purkaminen.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa tiedotteessaan, että Suomessa on tullut tavaksi säätää lakeihin EU-vaatimukset ylittävää Suomi-lisää.
– Hallitusohjelman mukaan tästä luovutaan, mutta kokemuksemme on, että hallitusohjelma ei ole tältä osin pitänyt. Koska tilanne ei näytä edes hallitusohjelmakirjauksen avulla kehittyvän, Euroopan komissiolta tuleva suositus kansallisen lisäsääntelyn välttämisestä ja raportoinnista voisi tepsiä. Kansallisia kiristyksiä EU:lta tulevaan lainsäädäntöön tulisi tehdä ainoastaan silloin, jos on olemassa erittäin hyvin perusteltuja syitä, sanoo Linnainmaa.
Hän muistuttaa, että lisäsääntely asettaa kilpailijamaat EU:n sisällä erilaiseen asemaan ja tekee sääntelyn vaikeaselkoiseksi. Esimerkiksi rajat ylittävä kuluttajakauppa hyötyisi, jos pelisäännöt olisivat samat koko EU:n alueella. Myös pörssiyhtiöt toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja niiden omistuksesta lähes puolet on ulkomailla.
– Maakohtaiset lisäsäännöt esimerkiksi pörssiyhtiön raportoinnista ovat yhtiöille epäreiluja ja vaikeita sijoittajien ymmärtää. Kuitenkin esimerkiksi avoimuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpanossa lakiin on tulossa Suomi-lisää, kun pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuuteen lisätään uusi johdonmukaisuusvaatimus, vaikka direktiivin tarkoitus oli keventää hallinnollista taakkaa osavuosikatsauksia koskevaa sääntelyä helpottamalla, Linnainmaa kuvailee esimerkkeinä.
