– Eurooppa tarvitsee vahvan vapaakaupan ja markkinatalouden puolustajan. Tämä rooli sopii Uudelle Pohjolalle, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo.
– Vanhalla Pohjolalla eli Pohjoismailla oli merkittävä rooli 1900-luvun Euroopassa. Uudella Pohjolalla, johon kuuluvat myös Baltian maat, voi olla vähintään yhtä merkittävä rooli 2000-luvun Euroopassa, hän toteaa.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote vastaa noin 9,5 prosenttia EU:n BKT:stä. Maiden bruttokansantuote vastaa 44 prosenttia Saksan taloudesta, 59 prosenttia Ison-Britannian taloudesta, 63 prosenttia Ranskan taloudesta ja 83 prosenttia Italian taloudesta.
Penttilän mukaan uusi Pohjola ei korvaa Britannian lähtöä EU:sta, mutta se voi tasapainottaa Euroopan kehitystä.
Uusi Pohjola on edelläkävijä digitalisaatiossa, rajaesteiden purkamisessa, ihmisten ja yritysten vapaassa liikkuvuudessa sekä alueellisessa yhteistyössä.
– Sekä turvallisuuspoliittinen yhteistyö että yhteiset sähkömarkkinat ovat hyviä esimerkkejä pragmaattisesta alueellisesta yhteistyöstä, sanoo Penttilä.
Hänen mukaansa Uuden Pohjolan tulee edistää koko Euroopan laajuista vapaakauppaa.
– Tällä hetkellä uhkana on linnoitus-Euroopan muodostuminen. EU ja Venäjä boikotoivat toisiaan. EU valmistautuu rakentamaan tullirajan Britannian ja EU:n välille. Samaan aikaan protektionismi saa kannatusta USA:ssa. Tässä tilanteessa Uuden Pohjolan pitää puhua vapaakaupan puolesta, Penttilä toteaa.
Penttilän mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että euroalueesta on yhä vahvemmin tulossa Saksa-vetoinen talousalue. Ainoa maa, jolla on merkittävää vaikutusvaltaa Saksaan, on Ranska.
– Brexitin jälkeisessä Euroopassa Uuden Pohjolan tulee ottaa Britannian rooli vapaakaupan ja pragmaattisen integraation puolustajana. Muutoin EU:sta uhkaa tulla kahden suuren kauppa, Penttilä arvioi.
