Useimmat tekevät itselleen mieluisia töitä ja saavat samalla lisäansioita. Työntekoa hankaloittaa kevytyrittäjien epämääräinen asema eri viranomaisiin nähden.
Sitran ja laskutusosuuskunta Eezyn tekemä tutkimus kevytyrittäjyydestä on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja valottaa näiden itsensä työllistäjien taustoja, motiiveja ja kokemuksia.
Kevytyrittäjä on henkilö, joka hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle.
Ilmiö on Suomessa vielä melko uusi, mutta kasvava. Siitä kertoo muun muassa se, että viime vuosina markkinoille on tullut useita laskutuspalvelua tarjoavia yrityksiä, kuten Eezy ja Ukko.fi.
Kevytyrittäjät luokitellaan asiasta riippuen palkansaajiin ja yrittäjiin: verotuksen, vakuutusten ja kirjanpitovelvollisuuden näkökulmasta he ovat palkansaajia, mutta työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiä.
– Kevytyrittäjyys on kenelle tahansa hyvä varasuunnitelma työelämän muutoksiin varautuessa. Työttömälle se mahdollistaa työelämän imussa pysymisen, kun taas sivuduunina se tukee muualla päätyötään tekevän työmarkkinavalmiuksia. Se vaatii omaa aktiivisuutta eli tilaisuuksien etsimistä ja oman osaamisen markkinointia, Sitran johtava asiantuntija Pirjo Nikkilä painottaa.
Millaisia kevytyrittäjät sitten ovat? Sitra ja Osuuskunta Eezy selvittivät asiaa kyselytutkimuksella, johon saatiin reilut tuhat vastausta. Tavoitteena oli tarkentaa kuvaa kevytyrittäjyydestä itsensä työllistämisen muotona ja kerätä tietoa kevytyrittäjien kokemuksista.
Kevytyrittäjyys joustaa tilanteen mukaan
Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo työskentelevänsä satunnaisesti. Yli puolet tekee töitä taiteen ja viihteen, viestinnän tai rakentamisen toimialoilla. Yleisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi muusikko, toimittaja, kirvesmies ja asiantuntija.
Useimmiten heidän osaamistaan hyödyntää pienehkö, alle kymmenen työntekijän yritys tai kotitalous. Toimeksiantajia on pääsääntöisesti enemmän kuin yksi.
– Kevytyrittäjinä työskentelevien määrää on vaikea arvioida, koska työtä leimaa satunnaisuus. Arvioisin, että laskutuspalveluiden piiriin on kirjautunut noin 50 000 suomalaista, Eezyn toimitusjohtaja Titta Teittinen sanoo.
Eezy vaatii omilta asiakkailtaan tunnistautumista eli sen järjestelmään kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Kaikki kilpailijat eivät sitä vaadi.
Kyselyn mukaan kevytyrittäjän prototyyppi on useimmiten mies, yli 30-vuotias ja asuu eteläisessä Suomessa. Hänellä on alempi korkeakoulututkinto tai toisen asteen koulutus.
Noin joka viides vastaaja työllistää itsensä ainoastaan kevytyrittäjänä ja joka neljännelle se on sivubisnes kokopäivätyön tai opiskelun ohessa. Neljänneksellä on jokin osa-aikainen työ tai eläke kevytyrittäjyyden rinnalla ja noin neljännes saa samanaikaisesti myös työttömyyskorvausta. Osa-aikaisesti työllistyvä kevytyrittäjä voi olla oikeutettu soviteltuun päivärahaan.
Päätoimisissa kevytyrittäjissä on enemmän teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin osaajia, kun taas sivutoimisissa töissä painottuivat taiteet ja viihde, informaatio- ja viestintäala sekä erilaiset tukipalvelut.
Ei yrittäjyyttä, mutta erittäin yritteliästä
Useimmille vastanneista kevytyrittäjyys sopii elämäntilanteeseen ja aikaisemmin hankittuun ammattitaitoon. Kolmanneksi yleisimmäksi syyksi mainittiin tämä: ”Saan tehdä kevytyrittäjyyden kautta töitä, joista todella pidän ja nautin.
Tyytyväisimpiä ovat ne vastaajat, jotka toimivat kevytyrittäjinä kokopäiväisen palkkatyön rinnalla tai kokopäiväisesti kevytyrittäjänä.
Haasteina nousevat esiin muun muassa työmäärän vaihtelu, työstä käteen jäävän rahamäärän vaikea arviointi sekä epämääräinen asema palkansaajan ja yrittäjän välimaastossa.
Laskutusmäärissä oli huomattavaa vaihtelua, mutta 75 prosenttia vastaajista ilmoitti laskuttaneensa viime vuonna alle 5 000 euroa. Laskutuksesta vähennetään verojen lisäksi myös työantajan sosiaaliturvamaksut ja laskutuspalvelun palkkio.
Noin kolme neljästä vastaajasta aikoo jatkaa kevytyrittämistä. Vaikka noin joka kolmannella oli aiempaa kokemusta yrittäjänä, oikeasta yrittämisestä y-tunnuksineen haaveilee alle 20 prosenttia vastaajista.
– Tämä tulos vahvisti käsitystäni siitä, että kevytyrittäjät eivät koe olevansa jonkinlaisessa välitilassa, vaan heillä on vahva halu jatkaa työntekoa tässä muodossa, Eezyn toimitusjohtaja Teittinen sanoo.
Niin sanotut epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, ja esimerkiksi kevytyrittäjyys on tämän kyselyn perusteella hyvinkin mielekäs tapa työllistyä. Sitran mielestä Tällaista oma-aloitteista työntekoa tulisi edistää kaikin tavoin.
– Ensi töiksi tulisi määritellä ja selkeyttää kevytyrittäjien asema ja status eri viranomaisiin nähden. Kaikki asiat, jotka estävät työhön tarttumista olisi syytä ratkaista, Sitran Nikkilä toteaa.
