Keva on laskenut 38 suuren kuntaorganisaation työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Kaari-laskuri-palvelun avulla. Näissä organisaatioissa työskentelee 230 000 henkilöä.
– Kuntaorganisaatioiden välillä on selkeitä eroja työterveyshuollon kustannusten välillä. Eroja on erityisesti siinä, kuinka paljon sairaanhoidon palveluja tarjotaan työntekijöille, kertoo Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm.
Jyväskylässä selkeitä säästöjä
Kevan asiantuntijalääkäri Sami Riekin mukaan Jyväskylän erinomaiset tulokset työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinnassa ovat seurausta ennen kaikkea pitkäjänteisestä aktiivisen tuen toimintamallin kehittämisestä ja jalkauttamisesta koko organisaatioon.
– Jyväskylässä on kehitetty konkreettista ja esimiestoimintaa painottavaa työkykyjohtamisen toimintamallia jo pitkään. Lisäksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kiinteää, ja työterveys on keskittynyt ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkykyriskissä olevien työntekijöiden tukemiseen, Riekki kertoo.
Toimenpiteillä alkaa tulla nyt myös euromääräisiä säästöjä.
Miljardi välillisiin kustannuksiin
Kevan laskelmien mukaan suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja: niistä aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista.
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa.
Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.