Verkkouutiset

Onko se utopiaa? 80 prosentin työllisyysaste tarkoittaisi oikeasti täystyöllisyyttä

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto on laskenut, mitä valtiosihteeri Martti Hetemäen tavoittelema 80 prosentin työllisyysaste edellyttäisi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen mielestä Suomen pitäisi päästä yli 80 prosentin työllisyysasteeseen 2020-luvun lopulla.

Eläketurvakeskuksen (ETK) johtaja Mikko Kautto kertoo blogissaan, mitä 80 prosentin työllisyysaste edellyttäisi käytännössä.

– Heti aluksi on todettava, että 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2030 mennessä näyttää toteutuneiden työllisyyslukujen valossa kovin vaativalta tavoitteelta. 2000-luvulla on ollut vaikeata päästä edes 70 prosentin tasolle, Kautto toteaa.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmassa työllisyysasteeksi on oletettu 72 prosenttia vuonna 2030.

– Kahdeksan prosenttiyksikköä korkeamman työllisyysasteen aikaansaaminen tarkoittaisi laajan keinovalikoiman käyttöönottoa, pyrkimystä kaiken potentiaalin saamiseen käyttöön, Kautto kirjoittaa.

Eläkkeelle siirtymisikä olisi 2,5 vuotta ennustetta korkeampi

Tavoitteen saavuttaminen vaatisi Kauton mukaan laajaa työllisyyden parantamisohjelmaa.

Työnteko pitäisi aloittaa selvästi nykyistä aikaisemmin. Nuorten työllisyysasteen olisi oltava yli 10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla tasolla.

Parhaassa työiässäkin työllisyysasteiden pitäisi nousta reilusti nykyiseltä tasoltaan.

Lisäksi 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on Kauton tekemässä laskuharjoituksessa nostettu parikymmentä prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.

– Käytännössä vallitsisi täystyöllisyys, sillä työttömyysaste olisi näissä oloissa noin neljä prosenttia. Myös työvoiman ulkopuolella oleminen, esimerkiksi työkyvyttömyyseläke olisi nykyistä harvinaisempaa.

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä olisi vuonna 2030 lähes 2,5 vuotta korkeampi kuin Eläketurvakeskuksen uusimmassa ennustelaskelmassa arvioidaan.

Korkeampi työllisyys parantaisi eläketurvaa

Oletettua korkeampi työllisyys toisi työeläkejärjestelmään ennakoitua korkeammat maksutulot. Samaan aikaan eläkemeno olisi ennakoitua pienempi, koska työkyvyttömyyseläkkeitä maksettaisiin vähemmän ja vanhuuseläkkeiden maksaminen alkaisi myöhemmin.

Kauton mukaan bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuonna 2030 lakisääteinen eläkemeno voisi olla 12 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin ETK:n peruslaskelmassa ennakoidaan.

Myöhemmin eläkkeelle siirryttäessä ihmisille maksettaisiin heidän pitemmän työuransa perusteella korkeampi eläke. Eläkkeiden tasossa hyvän työllisyyden positiiviset vaikutukset näkyisivät vähitellen. Keskieläke voisi säilyä noin 50 prosentin tasolla suhteessa keskimääräisiin ansioihin sen sijaan, että suhde hiljalleen heikkenee, kuten nykyinen ennustelaskelma näyttää.

Korkeammalla työllisyydellä Suomen julkistalous olisi ennakoitua paremmissa kantimissa.

– Suomen talous- ja työllisyyshistorian valossa voi tietenkin kysyä onko tavoite utopistinen. Ehkä vaativia tavoitteita asettamalla toimenpiteitäkin mietitään kunnianhimoisemmin, Kautto toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)