Risto E.J. Penttilä: Suomesta on tullut EU:n sairas mies

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mielestä Suomen parantuminen edellyttää talouden vapauttamista ja sääntelyn purkua.

  • LKS 20150123  Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa 23. tammikuuta 2015 Helsingissä. LEHTIKUVA Markku Ulander

    Risto E. J. Penttilä.

    ()

Kauppakamarin toiveena tälle vuodelle on entistä yritysvastuullisempi yhteiskunta, joka tarjoaa mahdollisimman hyvät puitteet kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Kauppakamarin mukaan tämä edellyttää, että verotus tukee kasvua, liikenneväylät ovat kunnossa ja sääntelyä kevennetään.  

– Suomesta on tullut EU:n sairas mies. Parantuminen edellyttää talouden vapauttamista ja sääntelyn purkua. Pelkkä diagnoosi ja resepti ei riitä, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä tiedotteessaan.

Kauppakamari lupaa tehdä tänä vuonna entistä aktiivisemmin töitä verotuksen ennakoitavuuden parantamiseksi sekä kokonaisveroasteen kääntämiseksi laskuun. Kauppakamari muistuttaa, että odottamattomat lainsäädäntömuutokset aiheuttavat tarpeettomia lisäkustannuksia.

Kauppakamari lupaa myös edesauttaa väylien kunnossapitoa ympäri Suomen niin, että keskinopeus tehtaista satamiin on vähintään 70 kilometriä tunnissa.

Erityisesti kauppakamari toivoo, että hallitus pitäisi kiinni lupauksestaan olla lisäämättä kansallista sääntelyä EU-sääntelyn päälle.

– Parhaillaan on käynnissä tilintarkastusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano ja samalla olisi mahdollista purkaa Suomi-lisää poistamalla toimintakertomuksen tilintarkastusvelvollisuus, jota ei muissa maissa ole, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Keskuskauppakamari on tehnyt lokakuussa Euroopan komissiolle aloitteen, että komissio kehottaisi jäsenmaita pidättymään EU-lainsäädännön päälle asetettavasta kansallisesta lisäsääntelystä. Maakohtaista lisäsääntelyä pitäisi säätää vain perustellusta syystä, ja siitä pitäisi tehdä erillinen ilmoitus.

Kauppakamarin mukaan komission joulukuussa antamassa vastauksessa todetaan kansallisen lisäsääntelyn voivan lisätä yritysten tarpeettomia kustannuksia, joiden taustaksi virheellisesti liitetään EU-sääntely. Komissiosta todettiin, että Keskuskauppakamarin aloitteen mukainen ilmoitus, joka yksilöi lisäsääntelyn sisällön, lisäisi avoimuutta, selkeyttäisi sääntelyn tilannetta ja torjuisi tarpeetonta sääntelytaakkaa.

– Kun Suomi-lisän torjunta ei ole hallitusohjelman lupauksista huolimatta edistynyt Suomessa, on tärkeää saada asiassa tukea Brysselistä. Mielenkiinnolla odotamme komission jatkotoimia asiassa, kertoo Linnainmaa.

Linnainmaa toivoo myös, että konsernijohto saataisiin mukaan lainvalmisteluun, jotta eri näkökulmat voitaisiin sovittaa yhteen jo lainvalmisteluvaiheessa, mikä epäonnistui hallintarekisterihankkeessa. Myös lakihankkeiden yritysvaikutusten arviointiin pitäisi panostaa.

Itsesääntely olisi Linnainmaan mielestä usein viranomaissääntelyä toimivampi ratkaisu. Jos uutta sääntelyä kuitenkin toimeenpannaan, pitäisi uusien lakien toimivuus ja tarpeellisuus arvioida uudestaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Viime vuoden myönteisimpiä päätöksiä oli kauppakamarin mielestä kauppojen aukiolon vapauttaminen. Penttilä kertoo olevansa optimistinen, että tänä vuonna saavutetaan vastaavia virstanpylväitä turhan sääntelyn keventämisessä.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.