Nordean tutkimusjohtaja ja pääekonomisti Aki Kangasharju kirjoittaa Nordean aamukatsauksessaan otsikolla ”Hyvän ohjelman suurin mutta”.
Kangasharju pitää huolestuttavana, että koulutuksesta säästetään 600 miljoonaa ja innovaatioita tukevan Tekesin määrärahoista leikataan lähes 100 miljoonaa euroa.
”Toivottavasti koulutusta uudistetaan niin, että lapsi ei mene pesuveden mukana. Nyt sieltä ollaan säästämässä saman verran kuin siltarumpujen kunnostusta halutaan kiihdyttää”, hän toteaa.
Liikenneväylien valtavan korjausvelan paikkaamiseen on jyvitetty hallitusohjelmassa 600 miljoonaa euroa.
”Toivottavasti myös Tekesin rahoittamien SHOKien alasajo ei romuta Suomen yrityssektorin uudistumista. Nyt innovaatioiden rahoitus jää Suomessa entistä enemmän jälkeen vertailukelpoisista maista”, Kangasharju kirjoittaa.
Hän toteaa toivovansa hartaasti myös, että sote-mallin jatkovalmistelussa saadaan selkeitä tuloksia tavoitteena olevan 3 miljardin säästämiseksi.
Kokonaisuudessaan ohjelma on kuitenkin Kangasharjun mukaan edeltäjäänsä selvästi linjakkaampi.
”Pyrkimyksenä on selkeästi Suomen talouden palauttaminen ihmisten ilmoille”, hän sanoo.
Kangasharjun mukaan ohjelmassa on parasta selkeä sopeuttamislinja, työmarkkinoiden uudistukset ja yhteiskuntasopimus, joka on sidottu tuloverojen selvempään alennukseen ja säästöjen ehdolliseen osaan.
”Ongelma Suomen uudistumiselle ovat erilaiset etujärjestöt, joille nyt laitetaan painetta”, hän toteaa.
Korotukset tyrehdyttivät
Aki Kangasharju toteaa toivovansa, että yhteiskuntasopimus syntyy. Tämä tarkoittaisi tuntuvia alennuksia tuloveroihin ja hallitusohjelmassa mainittujen ehdollisten lisäsäästöjen jäämistä toteutumatta.
”Työmarkkinoiden uudistaminen sekä yhteiskuntasopimukseen kuuluva työvoimakustannusten alentaminen suhteessa kilpailijamaihin on välttämätöntä viennin käynnistämiseksi. Tuloverojen alentaminen on puolestaan erittäin tarpeellista kotimarkkinoiden kysynnän elvyttämiseksi”, Kangasharju kirjoittaa.
Hän kehuu myös sitä, kuinka sopeutustoimet on ohjelmassa painotettu menoihin, etenkin siinä tapauksessa, jos tuloverojen alennus toteutuu.
”Edellisellä kaudella keskityttiin verojen korottamiseen, mikä puolestaan tyrehdytti kotimaisen ostovoiman.”
Kangasharjun mukaan epäselvyyttä ohjelmassa synnyttää uudistusten ajoitus.
”Säästöt tehdään vuoden 2019 tasoon ja mahdollinen lisäsopeutus vuoden 2021 tasoon, kun taas sote-, tuottavuus- ja kuntavelvoitteiden purkamisella sidotaan neljän hallituksen kädet 2030-luvulle saakka”, hän listaa.
