Tullin ulkomaankaupan tilastot olivat elokuussa Juhana Brotheruksen mukaan kiistatta odotettua heikommat, mutta tilastojen alta hän löytää myös myönteisiä tekijöitä.
– Ensinnäkin viennin arvo on kuluvana vuonna sukeltanut yksinomaan öljyn hinnan laskun vuoksi. Suomi ei tuota pisaraakaan raakaöljyä, joten maailmanmarkkinahintojen lasku on Suomelle positiivinen muutos, vaikka Venäjältä tulevan läpiviennin johdosta vientiluvut heiluvatkin. Energian viennistä puhdistetut lukemat antavat realistisemman kuvan Suomen vientisektorin tilanteesta – kasvu on todellisuudessa jatkunut kesän aikana, eikä elokuu ilmeisesti vielä kääntänyt suurta kuvaa, Brotherus kertoo tiedotteessaan.
Hänen toinen myönteinen havaintonsa liittyy nettoviennin eli viennin ja tuonnin erotuksen kehitykseen. Hän muistuttaa, että viennin tehtävä on vain ja ainoastaan tuonnin rahoittaminen.
– Nettovienti käänsi Suomen BKT:n niukasti plussan puolelle keväällä, ja kesä-elokuun tiedot kertovat ulkomaankaupan yhä tukevan talouskasvua. Vaikka elokuussa kauppatase kääntyi pakkaselle, koheni tilanne edellisvuosista, Brotherus toteaa.
Toisaalta hän huomauttaa, että elokuun odotettua heikommat vientitilastot vahvistivat aiempaa kuvaa, jonka mukaan Suomen talous polkee paikoillaan ja globaalin kasvun yskiminen horjuttaa toiveita vientivetoisen kasvun voimakkuudesta ja kestävyydestä.
Lue myös:
