Kuluvasta vuodesta uhkaa tulla neljäs perättäinen miinusmerkkisen talouskehityksen vuosi Suomessa.
– Talous ei ole kehittynyt kaksisesti, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Syynä pitkittyneeseen suhdannelamaan on hänen mukaansa etenkin vientisektori, joka ei ota elpyäkseen. Vihriälän mukaan Suomi on menettänyt markkinaosuuksia vientimarkkinoilla. Eniten takapakkia on tullut Ruotsissa ja Venäjällä, mutta vienti ei vedä myöskään Länsi-Eurooppaan.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto toteaa, että suurin vaikuttava tekijä tavaraviennin alamäkeen on juuri Venäjä. Tammi–toukokuussa tavarakauppa Venäjälle pieneni edelleen lähes 40 prosenttia.
Myös Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen sanoo, että pankin BKT-ennuste kuluvalle on miinusmerkkinen, ”eikä ole mitään erityistä syytä korjata sitä ainakaan paremmaksi”.
Etlan Vihriälän mukaan työmarkkinoiden olisi hänen mukaansa pitänyt muuttua joustavimmiksi euron myötä, mutta ”nyt joustaa vain työttömyys”. Taantumassa yritykset kokevat henkilökunnan vähennykset usein ainoaksi tavaksi saada aikaan joustoja.
Suomalaisen viennin rakenne on Nordean Sorjosen mukaan edelleen eurooppalaisittain poikkeuksellisen rujo. Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet muodostavat noin puolet tavaraviennistä. Kulutustavaroiden osuus on vain kymmenisen prosenttia. Investointitavaroiden osuus on 30 prosenttia ja energian 10 prosenttia. Kulutustavarat eivät ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille kuin investointituotteet.
