Valtiosihteeri, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki listaa kolumnissaan kolme koulutuksen kehitystrendiä: Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on kohonnut vuosina 2005–2015.
Aiemmin nuoremmat ikäluokat olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta 1978–1980 jälkeen syntyneissä ikäluokissa ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta ei enää näytä kohonneen.
Lisäksi kolmannen asteen koulutuksen saaneiden osuus 25–34-vuotiaista näyttää laskeneen alle muiden Pohjoismaiden ja OECD-maiden keskitason. Nuorten koulutustasoa alentaa ulkomaalaistaustaisten keskimäärin muuta väestöä matalampi koulutusaste ja heidän väestöosuutensa kasvu, mutta myös muissa Pohjoismaissa heidän osuutensa on noussut.
Hetemäki viittaa Nobel-palkitun talousprofessorin Bengt Holmströmin ja talousvaikuttaja Björn Wahlroosin keskusteluun Keskuskauppakamarin tilaisuudessa viime viikolla.
Keskustelussa Wahlroos otti esimerkiksi kaupan kassan, joka on eräs yleisimmistä ammateista Suomessa.
– Ei olisi suuri yllätys, jos itsepalvelukassat olisivat muutamassa vuodessa yhtä yleisiä kaupoissa kuin automaatit huoltoasemilla, Hetemäki kirjoittaa.
Hetemäki ennakoi, että teknologian kehitys voi viedä työpaikkoja.
Heikko koulutustaso voi vaikuttaa palkkatasoon nopeasti
Valtaosa kunkin vuoden eläkkeistä rahoitetaan saman vuoden palkkasummasta kerättävillä maksuilla.
– Järjestelmä seisoo tai kaatuu työllisyyden ja palkkasumman mukana, Hetemäki kirjoittaa.
Hetemäki toteaa, että jos työllisyys ja palkkasumma supistuisivat melko nopeasti, eläkemaksutulo supistuisi yhtä nopeasti, mutta eläke-etuusmenot sopeutuisivat vasta pitkällä tähtäimellä.
Hänen mukaansa nuorten ikäluokkien heikko koulutustason kehitys voisi vaikuttaa palkkatasoon nopeastikin oloissa, joissa kehittyvien maiden tuottavuus kasvaa vauhdilla.
– Matalan arvonlisän tuotannosta maksettaisiin pieniä palkkoja, joista kerättäisiin pieniä maksuja, joilla olisi puolestaan vaikea rahoittaa aiemmista, melko hyvistä palkoista karttuneita eläkkeitä.
Hetemäen mukaan teknologiakehityksen takia matalapalkkatöitä voidaan joutua tukemaan aiempaa enemmän. Työllisyyskehityksen turvaaminen voi myös synnyttää työeläkemaksun alentamispaineen.
Toimeentuloetuuksien oltava vastikkeellisia
Hetemäen mukaan eläkkeiden rahoituksen turvaaminen edellyttää, että teknologian ja markkinoiden nopeisiin muutoksiin sopeudutaan hyvin ja että osaamisesta pidetään huolta.
– Muutokset korostavat koulutustason parantamisen ja opiskelujen tehostamisen merkitystä eläkkeiden rahoituksessa.
Holmström ja Wahlroos olivat keskustelussa yhtä mieltä siitä, että pitää kehittää järjestelmä, joka kannustaa aina ottamaan työtä vastaan. Pohjoismaissa ja monissa muissa maissa tähän on pyritty lisäämällä työstä saatavia verovähennyksiä, joita Suomessa ovat ansiotulo- ja työtulovähennykset. Suomessa esimerkiksi asumisen tukijärjestelmät aiheuttavat kuitenkin edelleen kannustinloukkuja.
Hetemäen mielestä on ilmeistä, että kohtuullisen toimeentulon turvaavien etuuksien vastineeksi on oltava velvoite olla työmarkkinoiden käytettävissä tai osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin kuten koulutukseen.
– Muuten on ilmeinen riski, että nykyistä vieläkin suurempi osa nuorista ikäluokista ei hakeudu koulutukseen tai työelämään, Hetemäki toteaa.