Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.
Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus, tele- ja metsäsektori. Suurten yritysten lisäksi yli 12 000 pk-yritystä haki rahoitusta.
Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta uskoo kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisrahoituslaitoksen rooli rahoittajana on noussut, sillä pankit eivät pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta yritysten tarpeisiin. Yksi merkittävä syy tähän on kiristynyt pankkien sääntely.
– Taustalla on maailmanlaajuinen talouskriisi ja siitä seurannut pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen kasvu. Finnvera pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen rahoituksen vientikaupan tueksi, Haarasilta kertoo tiedotteessaan.
Esimerkiksi risteilykaupoissa ostaja edellyttää vientiluottorahoituksen järjestymistä ennen laivanrakennussopimukseen sitoutumista.
Viimeaikaisia isoja kotimaisia hankkeita ovat olleet muun muassa investoinnit Metsä Groupin vetämään Äänekosken biotuotetehtaaseen sekä metsäyhtiö Kotkamillsiin. Haarasillan mukaan Äänekosken biotuotetehtaan rahoitusta Finnvera takaa 400 miljoonalla eurolla.
– Tällaisissa hankkeissa Finnvera pystyy tuomaan potkua investoinnin koko alihankintaketjuun Suomessa, Haarasilta kertoo.
Finnveran mukaan sen viennin rahoituksen taustalla vaikuttaa aina niin sanottu Suomen intressi. Jos yritys ei ole sataprosenttisesti kotimainen, Finnvera tarkastelee yritystä muiden kriteerien pohjalta. Viejäyritys voi olla esimerkiksi Suomeen rekisteröity ja sen tuotekehityksestä suuri osa voi olla Suomessa.
– Emme jää kiinni teknisiin muotoseikkoihin, vaan pyrimme edistämään sellaista vientikauppaa, mikä on Suomelle tärkeää, Haarasilta sanoo.
Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon.