VTT:n ja VATT:n alustavien arvioiden mukaan Euroopan komission tammikuussa julkaisemalla EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketilla tulee olemaan suuri vaikutus Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen.
Komissio ehdottaa energia- ja ilmastopaketissa kasvihuonekaasupäästöille 40 prosentin vähennystavoitetta vuodelle 2030.
EU-tason tavoite jaettaisiin päästökauppajärjestelmän ja sen ulkopuolisten alojen välillä niin, että vähennystavoite olisi päästökauppasektorilla 43 prosenttia ja sen ulkopuolisella sektorilla 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Arvioiden mukaan ei-päästökauppasektorilla kuten muun muassa liikenteessä, maataloudessa, rakentamisessa ja jätealalla päästövähennyksiä tarvittaisiin kaikkialla. Erityisesti päästöjä tulisi kuitenkin vähentää liikenteessä.
Liikenteen hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää vuoden 2005 tasosta, eli noin 12,7 miljoonasta tonnista, hieman yli 7 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.
Liikenteen päästöjä voidaan vähentää uudistamalla ajoneuvokalustoa nopeasti, sähköistämällä autokantaa ja ottamalla käyttöön biopolttoaineita.
Kansantalouden tasolla 2030-paketin uudet tavoitteet näyttäisivät vaikuttavan negatiivisesti bruttokansantuotteeseen, vientiin, työllisyyteen ja kotitalouksien ostokykyyn. Paketilla voi kuitenkin myös olla positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi puhtaan teknologian toiminnan kautta.
Arvioiden mukaan tiukentuvat päästötavoitteet merkitsisivät nopeampaa kustannusten kasvua ja sitä kautta Suomen ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn lievää heikkenemistä.
Päästöoikeuksien hinnan todennäköinen nouseminen johtaa myös sähkön ja polttoaineiden hinnan korotuksiin. Ei-päästökauppasektorin vaatimat julkiset investoinnit puolestaan heikentävät kerrannaisvaikutusten myötä kuluttajien ostovoimaa.
Tiukempi päästötavoite edellyttäisi suurempia investointeja ja myös energiankulutuksen leikkaamista ja vaatisi tuekseen myös liikennepolttoaineiden veron kiristämistä.
