Näin arvioi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä energiantuotannon teknologisia reunaehtoja kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n kolmannen osaraportin esittelytilaisuudessa maanantaina Helsingissä.
Suomi tavoittelee EU:n tavoitteen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 80 prosentin vähennystä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että energian tuotannon pitää olla käytännössä päästötöntä. Parlamentaarinen komitea selvittää käynnissä olevassa energia- ilmastotiekarttatyössä vaihtoehtoja tavoitteen saavuttamiseksi.
– Siirtyminen kohti matalahiilistä energiantuotantoa sisältää monia haasteita. On pidettävä huolta myös toimitusvarmuudesta ja energian saatavuudesta. Suomessa energiantuotannossa laajasti ja tehokkaasti käytettävä kotimainen metsäbiomassa on tässäkin mielessä erittäin tärkeä osa energiajärjestelmää, arvioi Härmälä.
Kilpailukyky ja talouskasvu reunaehtoina
Hänen mukaansa tärkeitä reunaehtoja ovat myös talouskasvun tukeminen ja kilpailukyvyn varmistaminen suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin sekä energian toimitusvarmuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus.
– Sekin on tärkeää, sillä energiaköyhyys eli energialaskun kallistuminen kotitaloudelle kohtuuttomalle tasolle on jo Euroopassakin tuttu ilmiö, Härmälä sanoi.
Matalahiilistä energiantuotantoa tarkasteltaessa on Härmälä mukaan hyvä muistaa ilmastollinen tavoite, eli hillitä ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle.
–Tästä seuraa Suomen ja EU:n kannalta keskeinen ja vaikea kysymys. Kummankaan päästöjen lopettaminen ei käännä globaaleja päästöjä laskuun. Kunnianhimoiset tavoitteet edistävät teknologian kehitystä ja luovat vientimahdollisuuksia, mutta johtavat nykytilanteessa helposti ristiriitoihin muiden reunaehtojen, kuten kilpailukyvyn säilyttämisen ja energian kohtuullisen hinnan kanssa, Härmälä sanoi.
Päästöjen vähentämisen lisäksi hänen mukaansa olisi myös tärkeää miettiä, miten EU ja Suomi voivat vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti.
– Kansainvälinen energiajärjestö IEA on nostanut keskeisiksi haasteiksi energiatehokkuuden lisäämisen, fossiilisten polttoaineiden tuet, hiilen tehottoman käytön sekä metaanipäästöt. Kustannustehokkaimmin näitä toimia voidaan toteuttaa Euroopan ulkopuolella, muistutti Härmälä.
