Suomen Pankin viime joulukuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen julkisen velan kasvun taittaminen edellytti noin viiden miljardin euron sopeuttamistoimia lähivuosina. Arvio kestävyysvajeesta oli tuolloin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Uusimmat tiedot viittaavat siihen, että julkisen talouden näkymät ovat vielä jonkin verran heikommat kuin nämä puoli vuotta sitten tehdyt arviot olivat. Tätä taustaa vasten voidaan valtiovarainministeriön viimeaikaisia virkamiesarvioita julkisen talouden näkymistä ja sopeuttamistarpeesta pitää mittaluokaltaan perusteltuina, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi tänään.
Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää neljän miljardin euron sopeutustoimia valtiontalouteen ja lisäksi kahden miljardin euron sopeutusta kuntatalouteen neljän vuoden aikana, eli yhteensä kuuden miljardin euron sopeutusta.
Vaalivoittaja keskustan Juha Sipilä on puhunut kuuden miljardin euron sopeutuksesta kuuden vuoden aikana. Neljän vuoden aikana hän tekisi puolet pienemmät sopeutukset. Myös perussuomalaisten Timo Soini on ollut samoilla linjoilla.
Ainoastaan kokoomuksen Alexander Stubb on antanut selvän tukensa valtiovarainministeriön virkamiesarvioille. SDP:n Antti Rinne pienentänyt näkemystään sopeutustarpeesta pitkin matkaa. Ylen viimeisessä vaalitentissä Rinne esitti 1–3 miljardin euron sopeutustoimia kahden vaalikauden eli kahdeksan vuoden aikana.
Voimakasta talouskasvua ei odotettavissa
Liikasen mukaan julkisen talouden sopeuttamista on välttämätöntä jatkaa.
– Tämä johtuu siitä, että nykyiset ongelmat eivät valtaosin ole suhdanneluonteisia vaan pidempiaikaisia. Koska voimakasta talouskasvua ei ole odotettavissa, ilman uusia sopeuttamistoimia yhteisen velkamme kasvu vain jatkuisi, Liikanen totesi.
– On tärkeää, että julkisen talouden sopeuttamisohjelmasta päätetään vaalikauden alussa. Uskottava ohjelma on riittävän konkreettinen ja sitova. Toimien voimaantuloa voidaan jaksottaa, mutta on tärkeää, että osa toimista tulee voimaan jo vuonna 2016; Liikanen sanoi.
Finanssikriisin puhkeamisesta lähtien valtion velka on kasvanut nopeasti. Tänä vuonna se ylittää 100 miljardin euron rajan. Samalla Suomi koettelee euroalueen yhteisiä julkisen taloudenpidon sääntöjä, joita suomalaiset ovat olleet itse laatimassa. Muutos vain muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen on ollut nopea.
– Suomessa on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi velanottoon pitää suhtautua hyvin varovasti, Liikanen sanoi.
Velkasuhteen kääntäminen laskuun vaikeaa
Suomen pitkän aikavälin kasvuodotukset ovat viime aikoina alentuneet muun muassa työikäisen väestön supistumisen vuoksi. Liikasen mukaan supistuminen näyttää jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen, ja samalla myös työn tuottavuuden kasvu on hidastunut.
– Hitaan kasvun oloissa velka/BKT-suhteen kääntäminen laskuun on paljon vaativampi tehtävä kuin mitä se olisi nopean kasvun aikana, Liikanen varoittaa.
Liikasen mukaan velanottoon liittyvä matematiikka osoittaa, että nimelliskorkoihin tuijottaminen on pettävää. Se, miten paljon jokin tietty velka-aste rasittaa valtiontaloutta, ei pitkän päälle riipu nimelliskorosta, vaan reaalikorosta ja talouskasvusta.
– Nykyiset matalat korot saattavat houkutella liian huolettomaan suhtautumiseen valtion velkaantumista kohtaan.
Matala korkotaso valtion velan markkinoilla johtuu osaksi keskuspankkien merkittävästä valtionlainojen osto-ohjelmasta, joka aloitettiin euroalueella maaliskuun alussa. Ostoilla tavoitellaan hintavakautta. Inflaatiovauhdin pitäisi palautua keskipitkällä aikavälillä lähelle kahta prosenttia.
Liikanen puhui tänään Suomen Pankin Rahamuseon ”Yhteinen velkamme”- näyttelyn avajaisissa.
