Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) julkaisemasta kolmesta ajankohtaisesta raportista käy ilmi, ettei Suomessa ole juurikaan kansallisen tason strategioita, jotka tähtäävät korkeasti koulutettujen osaajien, yrittäjien ja sijoittajien houkutteluun EU:n ulkopuolelta.
Raportit käsittelevät muun muassa työvoimapulaa, liiketoimintatarkoituksessa maahan tuloa ja asiantuntijatason työvoiman houkuttelua maahan.
Ylitarkastaja Rafael Bärlund EMN:stä sanoo, että aihepiiri on Suomen osalta verrattain uusi.
– Kesällä 2013 hyväksytty Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia ja sen perusteella laadittu toimenpideohjelma tosin sisältävät mainintoja, jotka käsittelevät tätä maahanmuuttajaryhmää. Varsinaisia kansallisen tason ohjelmia, jotka tähtäävät korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemiseen kolmansista maista, ei kuitenkaan vielä ole olemassa, hän kertoo.
Eri toimijat myös kokevat, että Suomen oleskelulupajärjestelmä on liian monimutkainen työntekijöiden, yrittäjien ja investoijien osalta.
– Ulkomaalaisen työvoiman houkuttelu on poliittisesti hankalaa, koska työttömyysaste on tällä hetkellä korkea. Korkeasti koulutetut osaajat ja sijoittajat voisivat kuitenkin luoda innovaatioita ja vauhdittaa talouttamme, Bärlund katsoo.
Raporteista käy ilmi, ettei Suomessa seurata systemaattisesti työperusteisen maahanmuuton vaikutuksia kansallisiin työmarkkinoihin. Tällä hetkellä kukin taho arvioi vaikutuksia pitkälti omissa siiloissaan, omien intressiensä mukaan.
Korkeasti koulutettuja tulee kolmansista maista vain vähän
Työperusteinen maahanmuutto Suomeen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta on vielä varsin vähäistä. Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin työnteon ja elinkeinonharjoittamisen perusteella vuonna 2013 noin 4 940 ja seuraavana vuonna noin 5 000.
Työperusteisista oleskeluluvista 30 prosenttia myönnetään korkeasti koulutetuille osaajille.
Tämän lisäksi viisumilla ja viisumivapauden puitteissa Suomeen tuli vuonna 2013 arviolta noin 16 000 työntekijää pääasiassa kausityöhön. EU-alueelta tulevan työvoiman määrän arvioidaan olleen samana vuonna noin 50 000. Luku koostuu pääasiassa Virosta tulevista työntekijöistä.
Viro hakee talouskasvua houkuttelemalla osaajia
Naapurimaa Viron hallituksen tärkein tavoite on helpottaa ulkomaalaisten sijoittajien ja huippuosaajien pääsyä maahan. Ajatuksena on vauhdittaa Viron taloutta ulkomaalaisten yritysten avulla, luoda uusia työpaikkoja ja kansainvälistää koulutusta ja tiedettä.
Maan hallitus myöntää ulkomaalaisille mahdollisuuden hakea Virosta digitaalista oleskelulupaa, jonka avulla kenellä tahansa on oikeus käyttää samoja valtion verkkopalveluja kuin virolaisilla.
Myös Uusi-Seelanti näkee maahanmuuttopolitiikan taloudellisena toimintana, joka houkuttelee kansainvälisiä kykyjä ja sijoittajia maahan.
