Energiateollisuus ry on teettänyt yhdessä kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa selvityksen siitä, mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään olisi saatavissa.
Säätökapasiteetin tarvetta lisäävät tuotannoltaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen, nykyisten lämpövoimalaitosten poistuminen markkinoilta sekä pohjoismaisen vesivoiman lisääntynyt kysyntä Keski-Euroopassa.
Vesivoiman lisääminen olisi selvityksen mukaan teknisesti paras ja edullisin vaihtoehto, eikä se tarvitsisi yhteiskunnan tukea. Säätöön soveltuvan vesivoimaa saataisiin lisää nostamalla konetehoja ja rakentamalla varastoaltaat Kemi- ja Iijoelle.
Investoinnit erilliseen lämpövoiman tuotantoon ovat kalliita. Nykyisen lämpövoimakapasiteetin säilyttäminen ja muokkaus paremmin säätökäyttöön sopivaksi olisi selvityksen mukaan edullisempi tapa lisätä säätösähkön tuotantoa.
Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa voitaisiin rakentaa lämpöakkukapasiteettia, joka mahdollistaa sähkön tuotannon ajoittamisen säätötarpeen mukaan. Lämpöakkujen lisärakentaminen on selvityksen mukaan varsin edullista verrattuna mihin tahansa sähkön varastointiin.
Ydinvoiman säätökäyttöä sen sijaan rajoittavat turvallisuustekniset käyttöehdot. Lisäksi ydinvoimalla on selvityksen mukaan perustelua ajaa vain tasaista perusvoimaa sen kustannusrakenteen ja hiilineutraaliuden vuoksi.
Raportin perusteella Energiateollisuus ry muun muassa suosittelee, että sähköjärjestelmän säätökyvyn lisääminen otetaan yhdeksi keskeiseksi tekijäksi valtioneuvoston vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävässä tiekarttatyössä.
Myös energiayhtiöiden kannattaa yhdistyksen mielestä varautua investoinneissaan kasvavaan säätötarpeeseen, ja julkisia tutkimuspanoksia pitää kohdentaa sähköjärjestelmän joustavuutta edistäviin tekniikoihin.
Selvityksen laati ÅF Consult Oy.
