EKP piti torstaina ohjauskorot odotetusti ennallaan eikä julkistanut uusia tukitoimia. Perusrahoitusoperaatioiden korko on vain 0,05 prosenttia, ja lisäksi pankki ostaa arvopapereilta sijoitusmarkkinoilta kuukausittain 60 miljardilla eurolla.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kuitenkin vihjaili rahapolitiikan lisäkevennyksistä maaliskuussa, mikä otettiin Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan markkinoilla myönteisesti vastaan. Osakkeet hyppäsivät ylös, korot laskivat ja euro heikkeni.
– Toistaiseksi EKP:n linja on ollut ”liian vähän, liian myöhään” ja sama politiikka jatkunee, vaikka maaliskuussa Draghi saakin käännettyä johtokunnan enemmistön puolelleen rohkeampien toimien kannalle. Euroalue, ja etenkin Suomi, kaipaa vahvoja toimia keskuspankilta, Brotherus toteaa tiedotteessaan.
Hän muistuttaa, että EKP:n edellisen, joulukuussa pidetyn kokouksen jälkeen osakekurssit ja öljyn hinta ovat romahtaneet ja huoli Kiinan talouskasvusta kasvaa.
– Ei ole siis suuri vaatimus, että hintavakaudesta vastuussa oleva keskuspankki puolustaa valuutta-alueen talouskehitystä varsinkin, kun toteutunut hintakehitys on jäänyt jo seitsemän vuotta peräkkäin tavoitteesta ja inflaatio-odotukset rikkovat uusia alarajoja. Deflaation uhka on palannut Eurooppaan, Brotherus varoittaa.