Rajavalvonnan palauttaminen Schengen-alueen sisärajoille laajemmassa mittakaavassa vaikuttaisi Janica Ylikarjulan mukaan väistämättä myös tavaroiden liikkumiseen.
– Viivästyksistä syntyvien taloudellisten menetysten arvioiminen on hyvin hankalaa, hän kirjoittaa kolumnissaan Kauppapolitiikka-lehdessä.
Toissa vuonna EU:ssa oli kolumnin mukaan yhteensä 57 miljoonaa tiekuljetusta.
– Eurooppalainen kuljetusteollisuus on arvioinut, että rajoilla aiheutuvat viivästykset maksavat noin 55 euroa tunnilta ajoneuvoa kohden. Jos oletetaan, että jokainen näistä ylittäisi yhden rajan ja joutuisi odottamaan rajalla yhden ylimääräisen tunnin, lisäkustannukset voisivat nousta noin kolmeen miljardiin euroon vuodessa, Ylikarjula kertoo.
Hän viittaa myös Ranskan hallituksen talouden suunnitteluviraston arvioon, jonka mukaan pysyvät rajatarkastukset heikentäisivät EU:n taloutta jopa 110 miljardilla eurolla vuodessa. Suurimmat vaikutukset näkyisivät kaupassa ja turismissa.
– Monimutkaisten hankintaketjujen ja arvoverkostojen vuoksi vapaan liikkuvuuden takkuamisella voisi olla yllättävänkin laajakantoisia vaikutuksia ja ne lisäisivät kansainväliseen logistiikkaan liittyvää epävarmuutta, Ylikarjula arvioi.
Vaikka rajatarkastukset eivät halvaannuttaisikaan 14 000 miljardin euron suuruista EU:n taloutta, ylimääräiset ongelmat olisivat hänen mukaansa kuitenkin myrkkyä muutenkin hitaasti elpyvälle taloudelle.
Merkittävin seuraus olisi Ylikarjulan mielestä kuitenkin muualla.
– Schengeniä on pidetty eurooppalaisen integraation yhtenä suurimmista saavutuksista, ja se edustaa koko unionin kantavaa perusajatusta yhteisestä Euroopasta. Siitä luopuminen vesittäisi eurooppalaisia arvoja ja vaarana olisi myös Euroopan käpertyminen yhä enemmän sisäänpäin. Sen taloudellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida, Ylikarjula huomauttaa.
