Kreikkalaiset ovat olleet käärmeissään siitä, että Kreikan velkahelpotukset eivät ole vielä toteutumassa, vaan ne lykätään Kreikan kolmannen velkaohjelman loppuun vuoden päähän.
– Kreikasta tehdään uhrilammasta, Kreikan talousministeri Dimitri Papadimitrou sanoi Die Weltin haastattelussa torstaina.
Schäublen edustaja viestitti keskiviikkona, että vielä ei ole takeita siitä, että Kreikka saisi velkahelpotukset.
Papadimitrou totesi, että hänestä Schäublen käytös vaikuttaa ”epärehelliseltä”.
Kyse on velkahelpotuksista, joiden mahdollisuudesta sovittiin jo Kreikan kolmannen tukipaketin sopimisen yhteydessä kaksi vuotta sitten. Silloin euromaat sopivat, että Kreikalle voidaan antaa velkahelpotuksia, jos se toteuttaa vaadittavat uudistukset, ja ne ovat välttämättömiä Kreikan velkakestävyyden saavuttamiseksi.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloemin mukaan euroryhmän kokouksessa ei ollut vielä tarkoitus päättää lopullisesti Kreikan tulevien velkahelpotusten koosta.
– Ohjelman lopussa, ensi vuoden puolessavälissä teemme lopullisen arvion mitä tarvitaan ja miten se suunnitellaan, Dijsselbloem sanoi torstaina Luxemburgissa ennen Euroopan vakausmekanismin kokousta.
Se, missä määrin Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia, selviää Dijsselbloemin mukaan vasta ohjelman päättyessä vuoden päästä kesällä.
Hänen mukaansa euroryhmän kokouksessa on tarkoitus luoda selkeät askeleet siitä, millä tavalla arvio tarvittavista velkahelpotuksista tehdään.
Dijsselbloem vahvisti, että velkahelpotuksia tarvitaan.
– Odotan että otamme ison askeleen eteenpäin, Dijsselbloem sanoi.
Tavoitteena hänen mukaansa on se, että Kreikka pystyy tekemään exitin velkaohjelmasta eli että Kreikka pystyisi ohjelman loputtua palaamaan takaisin normaaleille velkakirjamarkkinoille pois tukilainojen piiristä.
Euromaat ovat aiemmin linjanneet, että velkahelpotuksina eivät tule kyseeseen leikkaukset velan nimellisarvoon, vaan ne toteutetaan pidentämällä laina-aikoja, pienentämällä korkoja ja myöntämällä korotonta laina-aikaa.
Kreikka on ollut Euroopan unionin rahoitusvälineiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukilainojen varassa vuodesta 2010 lähtien.
