Yhtenä osana aloitetta on yhteistyö Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) kanssa suomalaisen genomi- ja terveystiedon hyödyntämiseksi lääkekehityksessä.
Uusien, turvallisten lääkehoitojen kehittäminen on haastava ja kallis prosessi. Genomitiedon hyödyntämisen toivotaan voivan joissain tapauksissa helpottaa ja nopeuttaa tätä prosessia.
Suomessa käynnistyi noin vuosi sitten professori Aarno Palotien koordinoimana laaja kansainvälinen kolmen akateemisen tutkimuslaitoksen ja neljän lääkeyhtiön yhteistyönä tehtävä tutkimushanke. Sen tavoitteena on testata geenitiedon hyödyntämistä uusien lääkehoitojen kehittämisessä.
Tämä yhteistyö loi perustan AstraZenecan kanssa aloitetulle yhteistyölle ja muille samankaltaisille hankkeille.
Suomen ainutlaatuinen geeniperimä ja laajat näytekokoelmat avaavat suuria mahdollisuuksia lääketutkimukselle ja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle.
– Tämä AstraZenecan kanssa solmimamme uusi yhteistyö kuvastaa osaltaan suomalaisen terveydenhuollon tutkimusympäristön arvoa. Hallituksen hiljattain tekemä päätös suomalaisen genomikeskuksen perustamisesta tarjoaa hienon mahdollisuuden laajentaa tämän kaltaisia yhteistyöprojekteja, sanoo Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.
AstraZenecan mukaan julkistetut yhteistyöhankkeet antavat yhtiölle mahdollisuuden sekä tunnistaa uusia lääkkeiden vaikutuskohteita että lisätä ymmärrystä siitä, mitkä lääkehoidot sopivat parhaiten kullekin yksilölle.
Tutkimushanke perustuu THL Biopankin ja Helsingin yliopiston näytekokoelmiin ja yhteistyöhön Broad Institute of MIT and Harvardin kanssa.
