– Kreikan kuusi kuukautta vanha hallitus on ajanut tämän tilanteen siihen, missä nyt ollaan. Heillä on nyt poliittinen vastuu kotimaassaan löytää ratkaisuja, ja poliittinen vastuu pitää kiinni sitoumuksistaan meidän suuntaan, Alexander Stubb sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Kun neuvottelut Kreikan tukipaketin jatkosta eivät edenneet torstain euroryhmän kokouksessa mihinkään, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk päätti kutsua maanantaille koolle euromaiden pääministereiden huippukokouksen. Myös Stubb matkustaa huippukokousta edeltävään euroryhmän ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin maanantaina.
Jotta maanantaina tapahtuisi jotain edistystä, Kreikan pitäisi kyetä esittämään oma ratkaisunsa, joka täyttää rahoittajien eli Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) Kreikan kanssa helmikuussa sopimat ehdot tukipaketin jatkoajasta. Olennaista on se, että Kreikka sitoutuu sellaisiin uudistuksiin, joilla edellytetyt budjettitavoitteet saavutetaan euromääräisesti. Epämääräiset periaatteelliset lupaukset eivät enää kelpaa.
Kreikka sai 20. helmikuuta tukipaketille neljän kuukauden jatkoajan, ja se päättyy nyt 30. kesäkuuta. Sen jälkeen päättyy myös lainaerien maksaminen Kreikalle ja sen seurauksena Kreikka ajautuisi ennen pitkää maksukyvyttömyyteen, koska maa ei saa lainaa yksityisiltä markkinoilta.
Nyt neuvotellaan Stubbin mukaan uudesta laina-ajan pidennyksestä, jolloin tukiohjelma voidaan viedä loppuun esimerkiksi tämän vuoden loppuun tai ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Uudesta ohjelman päättymispäivästä ei ole vielä sovittu.
– Jos me pääsemme siihen jopa onnelliseenkin tilanteeseen, että ohjelmaa voidaan jatkaa, niin sehän tietysti ostaa pikkasen lisäaikaa eikä lisää Suomen vastuita missään muodossa, Stubb sanoo.
Suurin erä ohjelman jatkosta, noin 10 miljardia euroa, on tukipaketista pankkien pääomittamiseen käyttämättä jääneitä varoja.
Jos ohjelman jatkosta yllättäen päästäisiinkin sopuun ensi viikolla, tukipaketin viimeistä 7,2 miljardin euron lainaerää ei kuitenkaan saataisi maksettua vielä kesäkuun aikana. Stubbin mukaan maksatus siirtyisi heinäkuulle. Se ei hänen mukaansa ”aiheuta ongelmaa”.
Juridisesti tukipaketin jatkosta sopimista ei kuitenkaan voi lykätä heinäkuulle, sillä sopimus umpeutuu 30. kesäkuuta, eikä Euroopan rahoitusvakuasvälineellä ERVV:llä ole mahdollista tehdä uusia sopimuksia. ERVV:n – josta toinen tukipaketti maksettiin – korvasi sittemmin Euroopan vakausmekanismi (EVM), jonka toiminta perustuu takausten sijaan omaan pääomaan.
Uusi tukipaketti EVM:stä on kuitenkin tässä vaiheessa poissuljettu vaihtoehto.
– Tällä hetkellä keskustelemme vain toisen tukipaketin jatkoajasta, eikä missään nimessä kolmannesta tukipaketista, Stubb toteaa.
Siitä, mitä jatkoajan jälkeen tapahtuu, ei tässä vaiheessa keskustella, kun Kreikan vasemmistolainen Alexis Tsiprasin hallitus ei ole aiemmista sitoumuksistaankaan pitänyt kiinni.
Euro selviää
Stubb kertoo, että vaikka ”optimismi Kreikan päätöksentekokyvyn suhteen on matalampi, optimismi euron tulevaisuuden ja vakauden näkökulmasta on korkealla”:
Koska sopimus Kreikan kanssa ei ole näköpiirissä, EU:ssa ollaan jo valmistautuneita siihen, että Kreikka joutuu maksukyvyttömyyteen.
Stubbin mukaan tällä kertaa tilanne ei ole kuitenkaan niin kriittinen kuin vuosina 2012–2013, jolloin Kreikan kriisi uhkasi vetää mukanaan myös Espanjan ja Italian.
– Vaikka tilanne on vaikea, niin tilanne on kyllä minun mielestäni ainakin helpompi kuin mitä se oli 2012–2013, Stubb sanoo.
Vaikka entisten kriisimaiden jälkimarkkinakorot ovat tällä viikolla olleet nousussa, reaktio on ollut hyvin vaimea verrattuna vuoden 2012 tilanteeseen. Stubbin mukaan tämä johtuu siitä, että riskirajoilla olevat maat ovat nyt paremmin suojattuja. Samalla kun institutionaalisia rakenteita sääntöjen ja EVM:n muodossa on kehitetty, muut tukea tarvinneet maat Irlanti, Portugali ja Espanja ovat saaneet taloutensa tasapainoon ja päässeet palaamaan lainamarkkinoille. Kreikka on jatkuvasti ollut ongelmista pahin.
Stubb kuvailee traagiseksi sitä politiikan muutosta, joka tapahtui, kun Tsiprasin hallitus astui valtaan tammikuussa. Hän muistuttaa, että Kreikan menosopeutuksen taso on ollut yli 10 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja palkat ovat laskeneet 30 prosentilla.
– Kyllähän Kreikka on aika paljon jo tehnyt, Stubb toteaa.
Talouden kasvu ja julkisen talouden ylijäämä näyttivät Stubbin mukaan jo aika hyviltä viime vuoden lopussa.
– Puhuttiin jo että Kreikka olisi tekemässä paluuta markkinoille, ja oli jopa kansainvälisiä investointeja, mutta sitten vaalien jälkeen kaikki muuttui, Stubb tuskailee.
Hänen mukaansa kyse oli nimenomaan Tsiprasin hallituksen tekemästä politiikan suunnanmuutoksesta ja luottamuksen rapautumisesta.
– Siinä mielessä Euroopan unionin näkökulmasta on parempi, että me olemme huomattavasti valmiimpia käsittelemään näin vaikeita tilanteita, Stubb sanoo.
Haastattelu on tehty Euroopan unionin valtiovarainministereiden Ecofin-kokouksen jälkeen Luxemburgissa perjantaina.
