– Euroalueen heikkous ja Venäjän kriisi iskevät voimakkaasti Suomeen. Teollisuustuotannon ja viennin kasvu on pysähdyksissä. Työllisyyden väheneminen ja veronkorotukset heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja ovat pysäyttäneet kotimarkkinat. Sekä rakentamisen että vähittäiskaupan määrät olivat syksyllä laskussa, toteaa Aktian tuore Taloudellinen katsaus.
Pankin mukaan tänä vuonna Suomen BKT-kasvu jää kolmatta vuotta peräkkäin nollan alapuolelle, -0,3 prosenttiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvun vahvistuminen vetää Suomen viennin varovaiseen nousuun ja kotimainen kysyntä alkaa vakautua. BKT:n pankki ennustaa kuitenkin kasvavan ensi vuonna vain 0,3 prosenttia.
Vuodeksi 2016 Aktia povaa jo sentään 1,3 prosentin BKT:n kasvua.
Työllisyys heikkenee tänä vuonna ja työttömyys nousee 8,6 prosenttiin. Vuonna 2015 työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,9 prosenttiin. Ennustettu hidas talouskasvu ei luo riittävästi uusia työpaikkoja, ja työttömyys pysyy korkeana pitkään.
Päätetyt sopeutustoimet eivät riitä
Tänä vuonna julkistalouden alijäämä kasvaa sopeutustoimista huolimatta, kun BKT:n kasvu painuu nollan alapuolelle. Lähivuosina julkinen alijäämä pienenee hieman jo päätettyjen sopeutustoimien ansiosta. Valtion ja kuntien alijäämä on kuitenkin edelleen 3,7 prosenttia BKT:stä, eli 7,8 miljardia euroa vuonna 2016.
Julkinen velka nousee 63,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016.
– Julkistalouden velkaantumistahti ei vähene riittävästi päätetyillä sopeutustoimilla. Julkinen talous on yksinkertaisesti liian suuri suhteessa heikentyneeseen yksityiseen sektoriin. Kyseessä on rakenneongelma, jota ei suhdannepolitiikalla voida ratkaista, Aktia toteaa katsauksessaan.
Aktian mielestä verojen korotusten sijaan tarvitaan kunnianhimoinen ohjelma julkisten menojen alentamiseksi.
– Yhden vaalikauden mittainen menoleikkausohjelma, jolla tavoiteltaisiin 4-5 miljardin euron säästöjä, palauttaisi Suomen julkistalouden merkittävästi vakaammalle pohjalle, Aktia arvioi.
– Uskottavan menoleikkausohjelman yhteydessä toteutettava 1-2 miljardin euron veronkevennysohjelma loisi näköalan yhteiskunnasta, jossa pyritään määrätietoisesti kannustamaan työntekoa ja yrittämistä, pankin katsauksessa todetaan.
Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä oli viime vuonna 8,6 miljardia euroa, eli jo nyt kaikki julkiset investoinnit rahoitetaan velaksi.
– Julkistalous, jonka tulot riittävät rahoittamaan vain juoksevat kulutusmenot ja tulonsiirrot ei ole millään mittarilla kestävällä tolalla. Siksi mahdollisiin lisäpanostuksiin – niin perinteiseen infrastruktuuriin kuin ICT-teknologiaan – pitää hakea tilaa julkistalouden menorakennetta muuttumalla, Aktia toteaa.
