– Luultavasti tämä kilpailukykysopimus nostaisi vähän työllisyyttä, mutta puhutaan aika marginaalisista muutoksista. Jos saataisiin paikallista sopimista laajemmin kokonaisuuteen, mikä ei tässä vaiheessa tapahdu, mutta jos katsotaan vähän pidemmällä aikavälillä. Se olisi asia, joka voisi lisätä joustavuutta pitkäkestoisesti, joka voisi muuttaa rakenteita, jotka tällä hetkellä painavat pitkäaikaistyöttömyyttä ylös, Heidi Schauman sanoi Aktian taloudellisen katsauksen julkaisutilaisuudessa maanantaina.
Suomen talouden ongelma on pitkällä aikavälillä rapautunut kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin. Aktian johtava neuvonantaja Timo Tyrväinen huomautti, että Suomessa palkat nousivat 13 vuoden ajan keskimäärin prosenttiyksikön vuodessa enemmän kuin kilpailijamaissa.
Kun Suomi otti käyttöön euron, odotettiin, että eurokehikko pakottaa Suomen uudistamaan työmarkkinoiden rakenteet joustaviksi. Saman analyysin seurauksena Ruotsi päätti jäädä rahaliiton ulkopuolelle.
– Euro ei pakottanutkaan. Kun korot laskivat, saimme kahdeksan vuotta höllää aikaa, Tyrväinen huomautti.
Schauman totesi, että ongelmat ovat koko ajan olleet taustalla piilotettuina, eikä muutospainetta ole riittävästi ollut uudistusten tekemiseksi. Tyrväisen arvion mukaan muutospainetta oli viime vaalien jälkeen aika paljon, mutta viime syksyn aikana hallitus taipui työmarkkinajärjestöjen paineessa.
Nyt hallitukseen ei kohdistu niin voimakasta muutospainetta, että asiat muuttuisivat kovin paljon.
– Silloin tämä on se tasapaino, Tyrväinen totesi.
– Me olemme nyt huonossa tasapainossa, lisäsi Schauman.
Hän arvioi, että myös huonossa tasapainossa voidaan jatkaa pitkään. Italia on esimerkki maasta, jossa julkinen sektori ja velka paisuvat ja talouskasvua ei ole ollut 20 vuoteen. Suomikin voi jatkaa hitaan kasvun tiellä edelleen, mikä tarkoittaa, että suhteellinen elintaso verrattuna muihin heikkenee.
Aktian ekonomistit näkivät toisaalta myös optimismia siinä, että uudistuksissa edetään pieni askelia kerrallaan.
– Kiinalaiset sanovat, että ylitetään virta kiviä tunnustellen. Se on kommunistisen puolueen strategia. Tehdään muutoksia ja tarkastellaan niitä. Ne varovat liukastumista, ettei synny sellaisia asetelmia, jotka pikemminkin lisäävät epävarmuutta, Tyrväinen huomautti.
– Jos haluaa olla optimisti ja saadaan vietyä kilpailukykysopimus loppuun saakka, niin se on yksi ensimmäisistä askelista ja sitten pikku hiljaa vuosien varrella mennään siihen oikeaan suuntaan, Schauman kiteytti.
