Hallituksen lisäbudjettiesityksessä määrärahoja nostetaan nettomääräisesti 55 miljoonalla eurolla. Valtiovarainvaliokunnan mukaan keskeisin lisäys liittyy Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen, johon osoitetaan 112 miljoonaa euroa.
Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, sillä Talvivaaran kaivoksen uudessa tilanteessa valtion on varauduttava osallistumaan kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtimaan kaivoksen sulkemisesta.
Valtio voi toimia asiassa erityisyhtiö Terrafame Oy:n kautta. Tämä on valiokunnan mukaan nykyisessä tilanteessa tarpeellista, koska Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän maaliskuussa 2015 solmiman ehdollisen kauppasopimuksen loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät ole vielä varmistuneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvotteluja käydään yhä aktiivisesti.
– Päätös kaupallisen toiminnan jatkamisesta tai kaivostoiminnan hallitusta alasajosta on tehtävä nopeasti, sillä nykyinen tilanne tuo jatkuessaan lisäkustannuksia valtiolle ja lisää riskiä ympäristöongelmien pahenemiseen, valiokunta korostaa tiedotteessaan.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että nyt esitetystä määrärahasta on tarkoitus käyttää kaksi miljoonaa euroa vesienpuhdistuksen pilotointiin. Valiokunta painottaa, että myös pilotointien antamien mahdollisuuksien toimivuus ja riittävyys on pystyttävä arvioimaan nopealla aikataululla osana toiminnan jatkamiseen liittyvää kokonaisarviota.
Valiokunta pitää tärkeänä myös, että hallitus seuraa tarkasti työllisyysmäärärahojen riittävyyttä. Hallituksella on myös oltava valmius arvioida työllisyysmäärärahojen lisätarvetta jo alkusyksyn aikana. Lisäbudjettiesitykseen ei sisälly ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että toisin kuin vuoden 2013 kehyspäätöksessä linjattiin, päästöoikeuksien huutokaupasta kertyneitä tuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön eikä ilmastorahoitukseen, vaan ne käytetään budjetin yleiskatteeksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asiaa arvioidaan uudelleen syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä hallituksen linjaus on tässä tilanteessa sinänsä perusteltu, mutta on kuitenkin tärkeää, että asiaa arvioidaan syksyllä uudelleen. Valiokunta korostaa, että Suomen on voitava huolehtia asianmukaisesti jo tehdyistä sitoumuksistaan.
Muita määrärahalisäyksiä ovat muun muassa maatalouden ympäristökorvausten valtuuden korottaminen 116 miljoonalla eurolla, puuntuotannon kestävyyden tuen korottaminen 14 miljoonalla eurolla sekä tukipäätöksiä koskevan valtuuden korottaminen 20 miljoonalla eurolla.
Hallituksen lisätalousarvioesitys nostaa valtion nettolainanoton tarvetta yhteensä 56 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2015 arvioidaan noin 5,2 miljardia euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2015 lopussa noin 100 miljardia euroa, mikä on noin 49 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen vuoden 2015 toiseksi lisätalousarvioksi (VaVM 1/2015 vp – HE 9/2015 vp) muuttamattomana. Valiokunnan 25. kesäkuuta valmistunut mietintö sisältää kaksi vastalausetta, joista toinen on sosialidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmien yhteinen ja toinen ruotsalaisen ja kristillisdemokraattisen ryhmien yhteinen.
