Yhdysvalloissa julkaistiin torstaina kolmannen vuosineljänneksen kasvuluvut, jotka osoittivat 3,5 prosentin vuotuista kasvua. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että kasvun tekijät ovat huteralla pohjalla.
– Meillä asiat näyttävät aika hyviltä verrattuna Eurooppaan Japaniin, siitä ei ole epäilystäkään, mutta suhteessa meidän omiin standardeihimme ja historiaan, kasvumme on edelleen pettymys, investointipankki J.P. Morgan Chasen pääekonomisti Michael Feroli sanoi The Wall Street Journalille.
Puolustusmenot lisäsivät kasvua 0,7 prosenttiyksikköä, kulutus 1,2 prosenttiyksikköä ja investoinnit 0,7 prosenttiyksikköä. Poistot vähensivät kasvua 0,6 prosenttiyksikköä. Vienti kasvatti taloutta 1,3 prosenttiyksiköllä.
– Kotitalouksien kulutus oli pettymys, ja yksityiset investoinnit kasvoivat vain vaatimattomasti, Gad Levanon Conference Boardista arvioi Financial Timesille.
Kotimaisen kulutuksen kasvu ja asuntomarkkinat ovat kuitenkin olleet edelleen pettymys. Puolustusmenot ovat alttiita heilahteluille. Eniten Yhdysvalloissa kuitenkin huolettaa vienti, koska maailmantalous on yleisesti hyytymässä.
Euroalueen heikko tilanne on Yhdysvalloissa pantu merkille, ja siitä suunnasta ei ole odotettavissa vientimarkkinoiden kasvua. Toiseksi huolettaa Kiinan hyytynyt talouskasvu, ja Japanikin on viime aikoina kasvanut odotettua hitaammin.
Rahapolitiikka alkaa kiristää
Yhdysvaltain kasvun moottorina on ollut etenkin finanssisektori, joka on hyötynyt eniten keskuspankki Fedin rahapoliittisesta elvytyksestä eli niin sanotusta quantitative easingista.
Rahapoliittisen elvytyksen kolmas kierros on nyt loppunut. Koska työttömyys on pudonnut ja kasvu palannut normaaliuralleen, rahapolitiikan pitää alkaa kiristää. Koronnostoa odotetaan aikaisintaan ensi keväälle, mutta viimeistään kesälle. Se riippuu siitä, miten inflaatio tai palkkataso kehittyy vuoden alussa.
Valuuttapolitiikka on edelleen kaikkien suurten talouksien huoli. Japanin keskuspankki ilmoitti perjantaina laajentavansa rahapoliittista elvytystä ennätyksellisiin lukemiin ostamalla valtion velkakirjoja.
Myös euroalue on käynnistellyt rahapoliittista elvytystään. Euroopan keskuspankki ilmoitti aloittavansa ensi kuussa arvopaperiostot. Analyytikot pitävät kuitenkin edelleen epätodennäköisiä, että EKP lähtisi Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Japanin tapaan ostamaan valtioiden velkakirjoja. Sekä rahapoliittisen että finanssipoliittisen elvytyksen esteenä Euroopassa ovat Saksa, korkeat valtionvelkojen tasot ja muut epätasapainot euroalueen sisällä.
Kokonaisuudessaan euroalue on vaihtotaseeltaan selvästi ylijäämäinen. Euroalueen vaihtotase oli viime vuonna 2,4 prosenttia ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Sen sijaan Yhdysvaltain vaihtotase oli lähes yhtä paljon, 2,3 prosenttia alijäämäinen.
Euron arvo on pudonnut suhteessa dollariin, mutta ei riittävästi. Kun vaihtotase on ylijäämäinen, valuutan arvo putoaa hitaasti, vaikka Yhdysvaltain rahapolitiikka alkaisi kiristää ja EKP löysäisi rahapolitiikkaansa. Eurooppa on ”maailman suurin taloudellinen ongelma”. Näin asian kiteytti arvostettu brittiläinen The Economist –lehti viime viikolla.
