Suomessa on nyt innostuttu puisista kerrostaloista. Esimerkiksi Tampereen kaupunki rakentaa niille oman alueen uuteen Vuoreksen kaupunginosaan.
Puualan lobbausyhtiön Puuinfon mukaan ensi vuonna jo joka kymmenes kerrostaloasunto rakennetaan Suomessa puusta. Yhden puukerrostalon rakentamistarpeet kasvavat Suomen metsissä 29 sekunnissa.
Innostuksen taustalla ovat hallitusohjelmaan kirjattu valtakunnallinen puurakentamisohjelma sekä palomääräysten muuttaminen vuonna 2011 niin, että puutaloon voidaan rakentaa jopa kahdeksan kerrosta.
Puun käyttöä puolustetaan muun muassa ekologisilla arvoilla. Puutuotteiden vientikin olisi hyvästä, varsinkin kun niitä myös tuodaan.
Eri materiaaleissa puolensa
Arkkitehti Tommi Suvannon mielestä eri materiaaleissa on puolensa.
– Joskus on järkevää rakentaa kivestä ja joskus on järkevää rakentaa puusta. Riippuu tietenkin tilanteesta, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelevä Suvanto sanoo.
Hän muistuttaa, että puu on betoniin verrattuna kosteuden mukaan elävä materiaali, joten elementtirakentaminen puusta on vaativaa. Toisaalta betoni- ja kivirakennukset homehtuvat rakennusvirheiden takia siinä missä puurakennuksetkin.
Sinänsä puu on kestävä materiaali oikein käsiteltynä ja huollettuna. Suvanto muistuttaa, että norjalaiset sauvakirkot ovat lähes tuhat vuotta vanhoja, vaikka niitä ei ole edes tehty painekyllästetystä puusta.
Kallista mutta nopeaa
Rakennusalan toimijoiden puukeskustelussa SuomiAreenalla kävi ilmi, että puukerrostalon runko maksaa enemmän kuin betonitalon. Rakentaminen on kuitenkin nopeampaa, mikä tasaa kustannuseroa.
Puukerrostalojen rakentamista eivät kaikki keskustelijat kuitenkaan pitäneet Suomessa tällä hetkellä kustannuksiltaan kilpailukykyisenä.
Kustannuksia lisäävät myös rakennusnormit. Talo pitää suojata rakennusvaiheessa teltalla, ja asuntoihin pitää asentaa automaattinen sammutusjärjestelmä.
Hintaeroa arvioitiin rakentamisvaiheessa syntyvän 5–10 prosenttia betoni- tai kivitaloon verrattuna. Toisaalta asunnon lopullinen hinta määräytyy asuntomarkkinoiden mukaan.
Rohkeutta tulevaisuuteen
Ruotsissa on Puuinfon mukaan jo pitkään rakennettu merkittävä osa kerrostaloasunnoista puusta, ja suunta on sama Suomessa.
SuomiAreenan keskustelussa nostettiin esiin myös vanhojen betonitalojen korjaaminen puurakentamisen avulla. Talojen ulkoasua ja energiatehokkuutta voisi parantaa ja lisäkerroksia rakentaa puusta.
Professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta kertoi, että muualla maailmassa on tehty ennakkoluulottomia ratkaisuja. Esimerkiksi Tukholmassa on rakennettu rivitaloalue kauppakeskuksen päälle.
Oppia perinnerakentamisesta
SuomiAreenan keskustelijoiden mukaan puu antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa monipuolista asuntorakentamista.
Haasteena on uuden puukaupungin, uuden kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin luominen.
Suvanto puolestaan muistuttaa, että perinteisen puukaupungin mittakaavaa on vaikea nykyään saavuttaa, sillä nykyään katualueesta muodostuu helposti leveämpi ja pysäköinti sekä hälytysajoneuvojen reitit vaativat tilaa.
Puurakentamisen suunnittelussa korostuu Suvannon mukaan oikeiden rakenteiden ja materiaalien löytäminen, ettei synny rakennusvirheitä ja kosteusongelmia. Puurakennusten suunnittelun osaaminen katosi Suomesta 1960–70-luvulla.
– Puurakentamisessa voisi ottaa yhä enemmän oppia perinteisestä rakentamisesta, ei suoraan yksi yhteen, mutta periaatteita, Suvanto sanoo.