– Hallitus odottaa, että sen liikkeelle laittamat säästötoimet parantavat kuntataloutta 765 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton kyselyn mukaan sopeutustoimien vaikutukset näyttäisivät tässä vaiheessa kuitenkin jäävän 220 miljoonaan euroon eli vain kolmasosaan tavoitelluista, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiedotteessaan.
Touko-kesäkuun vaihteessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 142 kuntaa ja kuntayhtymää. Lisäksi tietoja saatiin 11 sairaanhoitopiiriltä eli yli puolet maan sairaanhoitopiireistä osallistui kyselyyn. Asukasluvultaan kyselyyn vastanneet kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit kattavat yli puolet Suomen väestöstä.
Kiky-sopimuksella vain vähäisiä vaikutuksia
Kunnilta tiedusteltiin myös kilpailukykysopimuksessa sovitun vuosityöajan pidennyksen tuomia säästövaikutuksia. Kuntien mukaan sopimuksen taloudellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vuotta vielä hyvin vaikea arvioida.
– Tulosten mukaan vuosityöajan pidennys tuo kuntatalouteen vain vajaan 60 miljoonan euron säästön. Hallituksen laskennallisen arvion mukaan vuosityöajan pidennyksen arvioitiin tuovan kunnille 190 miljoonan euron säästöt, ja tämä summa on tarkoitus leikata kuntien valtionosuuksista täysimääräisesti, Punakallio kertoo.
– Kiky-valtionosuusleikkaus on vuosien 2017 ja 2018 suurin kuntatalouteen vaikuttava yksittäinen hallituksen toimi. Lukumäärällisesti suurin osa vastaajista kuitenkin arvioi, että vuosityöajan pidennyksestä ei pystytä realisoimaan rahamääräisiä säästöjä. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat lähteneet siitä, että kiky-sopimuksen kuulu olla kustannusneutraali.
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
Kehysriihessä tehty päätös alentaa varhaiskasvatuksen maksuja näyttää kyselyn mukaan vähentävän arvioitua enemmän kuntien maksutuloja. Kunnissa huolta aiheuttaa myös päätökseen liittyvä kysynnän kasvu sekä siihen liittyvät lisäinvestointitarpeet.
– Kunnat arvioivat ensi vuoden alusta voimaantulevan pieni- ja keskituloisten perheiden maksualennuksen erittäin suureksi. Monilla kunnilla uudistus vähentäisi varhaiskasvatuksen maksutuloja jopa 30–40 prosenttia. Yhteensä kunnat arvioivat maksumenetyksen suuruudeksi 100 miljoonaa euroa, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen.
Toisaalta lasten päivähoidon subjektiivisen oikeuden rajaaminen ja henkilöstömitoituksen väljentäminen eivät ole aiheuttaneet hallituksen vaikutusarvioiden mukaisia säästöjä kuntien kustannuksiin. Varhaiskasvatuksen kustannussäästötavoitteista on toteutunut vain noin neljäsosa, selviää kyselyn tuloksista.
Erikoissairaanhoidon uudistus
Terveydenhuoltolain säädöksiä erikoissairaanhoidon kehittämisestä on tarkistettu vuodenvaihteessa voimaan tulleella lainmuutoksella.
– Kyselyyn vastanneista yhdestätoista sairaanhoitopiiristä vain kolme arvioi, että uudistuksilla saadaan aikaan säästöjä. Tästä voidaan päätellä, että hallituksen asettamat erikoissairaanhoidon säästötavoitteet ovat vaikeasti tavoitettavissa annetulla aikataululla, Punakallio arvioi..
Raskaampien palvelumuotojen kustannuksia on pyritty alentamaan parantamalla omais- ja perhehoitajien etuja.
– Kyselyyn vastanneiden mukaan omais- ja perhehoitoa kehittämällä on kuitenkin saatu aikaan vain 30 miljoonan euron säästöt. Maan hallituksen alkuperäisestä 135 miljoonan euron säästötavoitteesta jäädään siis kauas, Mehtonen kertoo.
– Sote-asiakasmaksujen korottaminen on puolestaan edennyt hyvin. Korotusten avulla on onnistuttu keräämään vuoden 2018 tasossa noin 105 miljoonaa euroa lisätuloja kunnille. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin hallituksen tavoittelema 150 miljoonaa euroa.
Kuntien omista sopeutustoimista merkittäviä säästöjä
Kuntatalouden tilanne ei ole niin huolestuttava kuin sopeutustoimien luvut antavat näyttää, sillä kunnat ovat tehneet omia toimenpidepäätöksiä joilla on saatu aikaiseksi säästöjä.
– Kunnat ovat toteuttaneet paljon toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi maan hallituksen asettamien säästötoimien lisäksi. Esimerkiksi tilojen käytön ja palveluverkon tehostaminen sekä sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen ovat vaikuttaneet myönteisesti kuntatalouden kehitykseen, Punakallio toteaa.
– Näiden lisätoimien avulla kunnat ovat ainoana julkishallinnon sektorina saavuttamassa hallituksen sille asettaman tasapainotavoitteen.
– Koska kysely käsittelee vuoden 2018 arvioitua tilannetta, mutta sopeutustoimia tehdään myös sen jälkeen, ehtii koko hallituskauden loppuun mennessä vielä tapahtua paljon.
