Japanin keskuspankin (BOJ) johtokunta oli erimielinen äänestyksessä, mutta pääjohtaja Haruhiko Kurodan näkemys elvytyksestä voitti. Keskuspankin päätös tuli analyytikoille yllätyksenä, vaikka uusia toimenpiteitä on odotettu pidemmälle aikavälillä.
Rahapoliittisella elvytyksellä on tarkoitus taistella hidastuvaa inflaatiota vastaan. Pääasiassa elvytys toteutetaan siten, että keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja.
Keskuspankki päätti kasvattaa keskuspankkirahan tarjontaa 80 biljoonalla jenillä eli noin 580 miljardilla eurolla vuosittain. Nykyinen rahapoliittisen elvytyksen taso on ollut 60–70 biljoonaa jeniä vuodessa.
Japanin Nikkei-indeksi oli perjantaina viiden prosentin nousussa. Jenin kurssi putosi selvästi.
Keskuspankin päätös on osa pääministeri Shinzō Aben mukaan nimettyä Abenomicsia, talouspoliittista linjaa, joka muodostuu sekä rahapoliittisesta että finanssipoliittisesta elvytyksestä yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin.
Viimeksimainitut ovat edenneet hitaasti, mutta sen sijaan valtion menot ja siten alijäämät ovat kasvaneet tuntuvasti ja keskuspankin rahapoliittista elvytystä on kasvatettu ostamalla arvopapereita, mukaan lukien valtion velkakirjoja.
Japani on taistellut jo 1990-luvulta lähtien deflaatiota ja hidasta kasvua vastaan. Viime aikoina euroalue on vajonnut samanlaiseen taloudelliseen horroksen tilaan kuin Japani 20 vuotta sitten.
