Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen uskoo, että nykyinen hallitus vie sote- ja itsehallintoalueiden uudistuksen maaliin, mutta aikataulua hän pitää tiukkana.
– Uudistuksen koko paisui merkittävästi, kun sote sai rinnalleen itsehallintoalueet. Nykyisessä tilanteessa vaikeuskerroin on moninkertainen verrattuna pelkkään sote-hankkeeseen, Koskinen toteaa Ylöjärven Uutisten haastattelussa.
Urakka on hänen mukaansa iso, ja sen toteutuksen aikataulu on erittäin tiukka. Ajan niukkuus on hänen mielestään omiaan vaikeuttamaan hankkeiden valmiiksi saattamista.
Hän arvioi myös, että lopullisten rahoitusmallien löytäminen vaatii kovat väännöt.
– Toivoisin, että sote- ja itsehallintoalueet saisivat rahoituksensa pääasiassa valtiolta ainakin siirtymäajan. Tulevaisuudessa rahoitus on kerättävä maakuntaverolla, koska muuten itsehallintoajatus ei toteudu.
Koskinen huomauttaa, että rahakakun jakamiseen tuovat omat vaatimuksensa myös tulevaisuuden kuntien valtionosuustarpeet. Kunnille jää hänen mukaansa edelleenkin tehtäviä, jotka tarvitsevat merkittävästi valtion rahaa. Esimerkiksi koulutoimi.
Tällä hetkellä Suomessa on 313 itsenäistä kuntaa.
– Kun valtiovalta on lopullisesti ratkaissut tehtäväpaketin sisällön, joka siirtyy alueiden vastuulle, kunnat tietävät, mitä niille jää ja mitä ne vapaaehtoisesti haluavat tehdä. Näiden seikkojen selvittyä jokaisessa kunnassa on oikea hetki tarkastella elinvoimakysymyksiä. Riittääkö virtaa toimia itsenäisenä, hän kysyy.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vähävaraisia niputtamalla ei vaurasta synny. Ihmisten on hänen mielestään myös aidosti saatava päättää, mikä ja millainen on se yksikkö, joka heidän asioistaan päättää.
– Tulevaisuuden kuntakartan jäljille pääsee varsin hyvin, kun seuraa suomalaisten muuttoliikettä. Paikkakunnat, jotka vetävät kansalaisia puoleensa, menestyvät. Maassamme on selvästi joukko kaupunkiseutuja, jotka vahvistavat koko ajan asemiaan, Koskinen toteaa.
