Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin kirjoitus Eduskunta tarvitsee laskelmia päätösten tueksi julkaistiin Helsingin Sanomissa maanantaina 16.12.2013
Kirjoituksesta tuli heti eduskunnan opposition suuri suosikki. Saman ja seuraavan päivän täysistunnoissa Wibergiä lainattiin istuntosalissa kymmenen kertaa.
Perussuomalaisten Reijo Tossavainen lainasi Wibergiä jopa kolmasti samasta kohdasta.
Kansanedustajien maininnat olivat seuraavat:
1. Mutta konkreettiset toimenpiteet hallituksella ovat sittenkin vaatimattomat. Rakennepaketista puuttuu vielä konkretia, ja se, mikä on todellinen puute, on se, että eri vaihtoehdoilta puuttuu vaikutusten arviointi. Tähän on kiinnitetty monella taholla vakavaa huomiota, ja kysynkin valtiovarainministeriltä, aiotaanko tähän tarttua. Tämän päivän Helsingin Sanomissa professori Wiberg puuttuu tähän vakavalla ja suorasukaisella tavalla. Kuvaa (Puhemies koputtaa) hallituksen toimintaa, kun hän sanoo: ”Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on täynnä!) ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille.” – Tapani Tölli (kesk.), ma 16.12.2013
2. Olen usein arvostellut heikosti valmisteltuja asioita. Lehtien tilausmaksuille mätkäisty arvonlisävero on niistä tuore ja ikävä esimerkki. Edellä kerroin lyhyesti vain yhden esimerkin heikosta valmistelusta. Jos ette minua usko, että näin on, niin uskokaa, mitä valtio-opin professori Matti Wiberg kirjoittaa tänään Hesarissa: ”Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille. Sote- ja kuntauudistus ovat puistattavia mutteivät suinkaan ainoita esimerkkejä.” – Reijo Tossavainen (ps.), ma 16.12.2013
3. Lukiessaan koko Matti Wibergin kolumnin taikka kirjoituksen tästä saa sen käsityksen kyllä, että hän peräänkuuluttaa enemmän sitä avoimuutta, mikä päätöksenteon taustalla on. Siitä voidaan olla samaa mieltä, että on sitten hallitus arvioinut sitä tai arvioi oppositio täällä, päätöksenteon taustojen ja elementtien täytyy olla avoimia. Jos näin ei ole, niin siinä on korjaamisen varaa. – Heli Paasio (sd.), ma 16.12.2013
4. Tärkeää olisi, että rakenteisiin puuttuvat uudistukset toteutettaisiin nopeasti, mutta hankkeiden pitäisi olla huolellisesti valmisteltuja ja niiden olisi pohjauduttava perusteellisiin laskelmiin. Professori Matti Wiberg arvosteleekin tämän päivän Helsingin Sanomissa kovin sanoin hallitusta asianmukaisten laskelmien puuttumisesta päätöksenteon taustalta. – Mari Kiviniemi (kesk.), ma 16.12.2013
5. Totean professori Wibergin kirjoitukseen tämän päivän Helsingin Sanomissa, vähän raflaavaan ja vauhdikkaaseen eräiltä osin, sen verran, että kun hän kuulutti siinä näitä taloudellisia vaikutusarviointeja, niin kyllä ainakin minua ihmetyttää se, että hallitus ei ole pystynyt esittämään tästä sote-uudistuksesta meille minkäänlaisia taloudellisia vaikutusarvioita, ei myöskään siitä, mitä tarkoittaisi, jos sairaanhoitopiirit lakkautettaisiin, minkälaisia kustannuksia tulisi kiinteistöjen osalta, miten omaisuusjärjestelyt siinä tehtäisiin. – Anu Vehviläinen (kesk.), ma 16.12.2013
6. Täällä on tänä päivänä kuulemma siteerattu moneen otteeseen professori Matti Wibergin tänään Hesarissa kirjoittamaa artikkelia. Siellähän Wiberg muun muassa toteaa, että ”yhteiskunnalliset uudistukset perustuvat monissa maissa tieteellisesti päteviin laskelmiin ja muuhun julkiseen todistusaineistoon. Suomessa hallitus salaa ajamiensa uudistusten perusteet.” Edelleen hän myös jatkaa, että ”toteutettavan politiikan laatua ei voida varmistaa, ellei politiikkaa linjattaessa käytettyjä laskelmia julkisteta”. Hän lopettaa myös kirjoituksensa aika ytimekkäästi sanomalla: ”Vain heikolla hallituksella on syytä olla informoimatta eduskuntaa.” – Timo V. Korhonen (kesk.), ma 16.12.2013
7. Tänään Helsingin Sanomissa valtio-opin professori Matti Wiberg on arvostellut Suomen hallituksen toimintaa yhteiskunnallisten uudistusten kohdalla siitä, että tieteellisesti pätevät laskelmat usein puuttuvat. Hänen mukaansa Suomessa tehdään ensin poliittinen päätös ja sen jälkeen aletaan etsiä perusteluita valituille linjauksille. Tähänkin perustuen ei siis tarvitse ihmetellä, jos kansa ei luota poliitikkoihin. – Anne Louhelainen (ps.), ma 16.12.2013
8. Keskusta ja perussuomalaiset ovat tässä salissa väittäneet hallituksen toimia tehottomiksi, mutteivät ole pystyneet osoittamaan mitään luotettavaa selvitystä omien esitystensä paremmuudesta. Aiemmin alkuillasta useat keskustalaiset edustajat viittasivat tämän päivän Helsingin Sanomiin ja siinä Wibergin kirjoitukseen, että faktat ja luvut sivuutetaan valmistelussa. – Anne-Mari Virolainen (kok.), ma 16.12.2013
9. Toistan, mitä valtio-opin professori Matti Wiberg on todennut: ”Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille. Sote- ja kuntauudistus ovat puistattavia mutteivät suinkaan ainoita esimerkkejä.” – Reijo Tossavainen (ps.),, ti 17.12.2013
10. Asioiden valmistelu ja poliittinen päätöksenteko on mielestäni liian usein aivan luokatonta, sillä isojakin päätöksiä tehdään mututuntumalta, siis mututuntumalta. Siksi toistan jälleen kerran, mitä valtio-opin professori Matti Wiberg äskettäin totesi: ”Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille. Sote- ja kunta-uudistus ovat puistattavia mutteivät suinkaan ainoita esimerkkejä.” – Reijo Tossavainen (ps.), ti 17.12.2013
Bonusmaininta: Tässä nyt sitten yritetään jotenkin tehostaa valtionhallintoa ja päätökset ovat mitä sattuu. Tutkimuksilla ja selvityksillä ei ole mitään arvoa. Tästähän jo professori Wiberg mainitsi Helsingin Sanomissa. – Harri Jaskari (kok.) Facebookissa 17.12.2013
