Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kirjoittaa lauantain Keskisuomalaisessa suomalaisten ylivelkaantumisesta, jonka hän näkee ikävänä yhteiskunnallisena haasteena. Hän viittaa kirjoituksessaan Tilastokeskuksen tuoreeseen tilastoon, jonka mukaan jo noin 18 prosentilla kotitalouksista velkaantumisaste on yli 200 prosenttia ja yli 500 prosentin lukujakin on Wallinheimon mukaan ”hämmästyttävän paljon.”
Wallinheimon mukaan ylivelkaantuminen on suomalaiselle yhteiskunnalle todellinen haaste niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.
– Inhimillinen katastrofi se on ylivelkaantuneille itselleen. Ilman luottotietoja sähköisiin palveluihin tarvittavan verkkopankkisopimuksen solmiminen on hankalaa. Tämän lisäksi muun muassa asunnon vuokraamiseen tarvittavan kotivakuutuksen hankkiminen ilman samaisia luottotietoja on käytännössä mahdotonta. Tästä syystä monen kodittoman suomalaisen taustalta löytyy myös mittava ylivelkaantumisen historia, Wallinheimo kirjoittaa.
Kansanedustaja muistuttaa, että ylivelkaantuminen rasittaa myös monella tapaa Suomen kansantaloutta.
– Suorimmin ylivelkaantuminen näkyy oikeuslaitoksen puolella käsiteltävien asioiden määrässä. Pikavippiuudistuksen jälkeenkin yli 80 prosenttia käräjäoikeuksien käsittelemistä riita-asioista liittyi tavalla tai toisella kansalaisten ja yritysten velanhoitoon. Jos edes osa näistä tapauksista voitaisiin välttää tai hoitaa muilla tavoilla, merkitsisi se automaattisesti yhteiskunnallisten ja inhimillisten resurssien säästymistä esimerkiksi muiden oikeusjuttujen hoitamiseen, hän toteaa.
Wallinheimo kirjoittaa, että ylivelkaantuminen näkyy harmaana taloutena.
– Jos päällä on satoihin tuhansiin nouseva ulosottovaade, on ymmärrettävää, että työpaikkojen haku avoimilta työmarkkinoilta ei kiinnosta. Samalla yhteiskunta menettää merkittävän määrän verotuloja. Pimeästä työstä ei kartu myöskään sen tekijälle lakisääteistä eläkettä. Toinen vaihtoehto on jättäytyä yhteiskunnan tarjoamien tukien varaan. Esimerkiksi viime vuonna asumistukea saaneista noin 800 000 suomalaisesta iso osa oli myös ylivelkaantuneita. Jos tätä 1,4 miljardin euron vuosittaista menoerää halutaan hillitä, tulee yhteiskunnan löytää keinoja velkakurimuksessa taistelevien suomalaisten auttamiseksi, hän kirjoittaa.
Wallinheimon mukaan tilanteen ratkaisemiseksi on löydettävissä monenlaisia vaihtoehtoja, kuten velkaneuvontaa ja perintökulujen kohtuullistamista. Hän muistuttaa, että jo nyt velkakierteessä olevien auttamiseksi voitaisiin myös harkita erillistä hengähdystaukoa niille velallisille, jotka hakevat omaan tilanteeseensa aktiivisesti apua.
– Ennaltaehkäisevistä toimista kiireellisin olisi jo pari vuotta sitten ehdottamani positiivisen luottorekisterin luominen. Muualla EU:ssa se on laajasti käytössä ja sen ansiosta kuluttajien ylivelkaantumiseen on voitu puuttua meitä aiemmin, hän kirjoittaa.
Wallinheimon mukaan myös asumisen kustannusten vähentäminen helpottaisi monien velallisten elämää ja tällä voitaisiin vähentää uusien ylivelkaantumistapausten syntymistä.
– Tilanne, jossa työssäkäyvän tuloista jopa 60 prosenttia menee asumisen kustannuksiin, ei ole kestävä. Syksyllä talousasioista päättävän hallituksen pitäisikin miettiä uusia keinoja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi kasvukeskuksiin sekä keinoja asuntojen vuokraamisen tehostamiseksi, hän toteaa.