– Suomen talous kasvaa nyt ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Vientimarkkinat kasvavat, yritykset saavat entistä enemmän uusia tilauksia ja vienti vetää. Sekä yritysten että kotitalouksien usko tulevaisuuteen on vahva. Yritykset investoivat uuteen tuotantokapasiteettiin ja palkkaavat uusia työntekijöitä. Työllisyys kohenee ja työttömyys alenee. Kotitaloudet uskaltavat kuluttaa, Mikko Spolander kirjoittaa kolumnissaan valtiovarainministeriön sivuilla.
Hän huomauttaa kuitenkin, että suhdannepyrähdys ei kuitenkaan luo uutta jaettavaa julkiseen talouteen, eikä elvyttävä finanssipolitiikka olisi nyt tarkoituksenmukaistakaan.
– Talous ei kaipaa lisää kysyntää vaan kapasiteettia, jonka varassa talous voi kasvaa nopeammin tulevaisuudessa, Mikko Spolander toteaa.
Hän muistuttaa, että valtiontalouden alijäämä on edelleen useita miljardeja.
– Suhdannepyrähdys kasvattaa valtion tuloja ja pienentää menoja, mutta silti alijäämä pienenee hitaasti. Alijäämä ei luo liikkumatilaa kasvattaa valtion menoja tai keventää verotusta, Spolander kirjoittaa.
Niin ikään hän toteaa, että kasvupyrähdyksestä syntyvät tulot ovat väliaikaisia.
– Ne pitäisi käyttää vahvistamaan valtion taloutta eli pienentämään valtion velanottoa. Hyvinä aikoina pitäisi varautua seuraavaan taantumaan etenkin, kun valtiontaloudessa on reilusti kurottavaa edellisen kuopan jäljiltä.
Ylijohtaja varoittaa kärjistämästä noususuhdannetta elvyttävämmällä finanssipolitiikalla.
– Ilman talouden tuotantoedellytyksiä kohentavia uudistuksia kasvu hidastuu prosentin puolentoista haarukkaan suhdannepyrähdyksen jälkeen. Väestön ikääntyminen pienentää työikäisen väestön määrää vääjäämättä ja talouden kasvu on pelkästään tuottavuuden kasvun varassa. Puolentoista prosentin tuntumaan asettuva tuottavuuden kasvukin olisi saavutus teollisuustuotannon taantuman myötä palveluvaltaistuneessa taloudessa.
Spolander mukaan korkeasuhdanne on otollista aikaa uudistaa talouden rakenteita niin, että talouden kasvun edellytykset kohenevat.
– Talouspolitiikan keinoin pitäisi keskittyä tukemaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua. Korkeampi tuotantopotentiaali loisi taloudelle tilaa kasvaa nopeammin ilman, että hinta- ja kustannuspaineet kasvavat, hän kirjoittaa.
– Talouspolitiikan tavoitteena on oltava selvästi nähtävissä olevaa korkeampi työllisyys. Työvoimaan osallistumisasteiden pitää nousta väestöryhmissä, joissa ne ovat alhaisia. Työvoiman pitää liikkua joustavammin sieltä, missä sitä on, sinne, missä sitä tarvitaan. Yhteiskunnan rakenteiden pitää tukea työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, Spolander jatkaa.
