Ville Niinistö toteaa tiedotteessaan, että Ukrainan entisestään kärjistynyt konflikti on muuttanut Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta huolestuttavalla tavalla.
– Tämä heijastuu välittömästi myös Suomeen Venäjälle asetettujen talouspakotteiden ja niistä seuranneiden vastapakotteiden muodossa. EU:n asettamat pakotteet ovat seurausta siitä, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta, miehittänyt suvereenin valtion osan ja tukee Itä-Ukrainan separatisteja, hän sanoo.
Niinistö muistuttaa, että Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin pakotteisiin pyrkien samalla säilyttämään keskusteluyhteyden ja yhteistyön muilla tavoin Venäjän kanssa
Hän toteaa, että Venäjälle energiapolitiikka on keskeinen ulkopolitiikan väline, kuten muun muassa maakaasutoimitusten sääntely Ukrainalle on osoittanut.
– Venäjän valtio-omisteinen ydinvoimayhtiö ja ydinasevalmistaja Rosatom on pyrkinyt laajentumaan viime vuosina myös länsimarkkinoille. Yhtiö on Fennovoima-hankkeen keskeinen omistaja, laitetoimittaja ja lainoittaja. Tshekki on torjunut Rosatomin tarjouksen ydinvoimahankkeessaan ja Iso-Britannia harkitsee ydinvoimayhteistyötä Rosatomin kanssa Ukrainan kriisin vuoksi uudelleen, Niinistö sanoo.
Hänen mielestään Suomen keskeinen energiantuotanto kannattaa pitää kotimaisissa käsissä.
– Venäläisen valtionyhtiön päästäminen merkittäväksi omistajaksi keskeisessä perusenergiantuotannossa olisi omituinen viesti maailmalle tilanteessa, jossa koko EU pyrkii lisäämään energiariippumattomuuttaan Venäjästä, Niinistö sanoo.
Ydinvoimainvestointeja on Suomessa perusteltu energiariippuvuuden vähentämisellä nimenomaan Venäjästä. Niinistön mielestä Fennovoiman ja Rosatomin yhteishankkeeseen lähteminen olisi tässä suhteessa merkittävä taka-askel.
– Paras tie energiaomavaraisuutta ja kestävää energiapolitiikkaa kohti on uusiutuviin energialähteisiin investoiminen, Niinistö sanoo.
