Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman vaatii opetusministeri Krista Kiurulta (sd.) erityislukioiden aseman turvaamista. Taustalla on lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen uudistaminen. Vikman on jättänyt aiheesta myös kirjallisen kysymyksen.
Lukion uuden tuntijaon on määrä tulla voimaan elokuun 2016 alussa, ja sen myötä kumoutuvat myös erityisten koulutustehtävien määräykset ja oikeudet. Oikeuksiin kuuluu esimerkiksi se, että koulutuksen järjestäjä voi poiketa lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Tällaisia erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita ovat esimerkiksi steinerlukiot, ilmaisutaidon lukiot ja urheilulukiot.
Vikmanin mukaan ministeri Kiuru ei ole vahvistanut, kuinka erityislukioiden asema turvataan ja kuinka niiden toimintaa kehitetään tulevaisuudessa. Esimerkiksi lukioiden järjestäjäverkkoa on tarkoitus karsia, ja opetuksenjärjestämisluvat tulevat uudelleen hakuun.
– Ministerin mukaan erityisten koulutustehtävien tarpeita ja myöntämisedellytyksiä arvioidaan toisen asteen koulutusta koskevien rakennepoliittisten uudistusten ja lukion valtakunnallisia tavoitteita sekä tuntijakoa koskevan asetuksen antamisen jälkeen, Vikman sanoo.
Hänen mukaansa tämä on aikataulullisesti liian myöhään nykyisten erityislukioiden kannalta, sillä uudet opiskelijat hakevat yhteishaussa jo helmikuussa. Lisäksi erityislukiot jäisivät tyhjän päälle uuden asetuksen astuessa voimaan, kun se kumoaisi voimassa olevat oikeudet poiketa tuntijaosta.
– Jos toimintamahdollisuus on jatkossa pienillä lukioilla epävarma, vaarantuu uusien opiskelijoiden mahdollisuus tehdä opintonsa loppuun. Lisäksi epätietoisuus erityislukioiden asemasta uudistusten jälkeen vaikeuttaa toiminnan kehittämistä ja opetuksen järjestämisen taloudellista suunnittelua.
Vikman muistuttaa, että Suomen menestys perustuu monipuoliseen osaamiseen ja korkeatasoiseen koulutukseen.
– Koulutuksen yksipuolistamisesta koituvat säästöt ovat pitkällä aikavälillä huomattavasti pienempiä kuin siitä koituvat menetykset yksilöille ja kansantalouden kilpailukyvylle, hän sanoo.
