Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen (kesk.) kirjoittaa blogissaan viime aikojen tapahtumien viittaavan hänen mukaansa siihen, että Transnistrian jäätyneestä konfliktista saattaa tulla uusia sytykkeitä Ukrainan kriisiin. Väyrysen mielestä syntymässä saattaa olla länsirintama.
– Transnistrian kriisi syntyi jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Se puhkesi ennen muuta sen vuoksi, että romaniankielisessä Moldovassa hyväksyttiin kielilaki, jonka Transnistriassa asuvat venäläiset ja muut kansalliset vähemmistöt kokivat uhkaavan asemaansa ja oikeuksiaan, Väyrynen kertoo Transnistrian jäätyneen konfliktin alkuasetelmasta.
– Transnistria julistautui itsenäiseksi ja puolustautui Moldovan turvallisuusjoukkoja vastaan. Tässä se sai tukea maassa olleilta venäläisjoukoilta. Transnistriasta syntyi jäätynyt konflikti, hän jatkaa.
Paavo Väyrynen toteaa, että Venäjällä on ollut Ukrainan kanssa sopimus, jonka nojalla se on voinut huoltaa Transnistriassa olevia joukkojaan. Väyrynen kertoo, että äskettäin Ukraina irtisanoi tämän sopimuksen.
– Toinen ajan merkki on, että Ukrainan hallitus on nimittänyt Georgian entisen presidentin Mihail Shaakasvilin Transnistriaan rajoittuvan Odessan alueen kuvernööriksi, hän lisää.
Väyrynen huomauttaa, että myös Georgiaan aikanaan kuuluneet Etelä-Ossetia ja Abhaasia ovat jäätyneitä konflikteja kahden 1990-luvulla käydyn sisällissodan tuloksena.
– Transnistrian tilanne tuli esille myös Euroopan parlamentissa tällä viikolla hyväksytyssä päätöslauselmassa, jonka aiheena oli ”Sotilaallis-strateginen tilanne Mustanmeren alueella Venäjän liitettyä Krimin laittomasti alueeseensa”, Väyrynen toteaa.
Mietinnön oli laatinut romanialainen sosialistiryhmän jäsen Ioan Pascu.
Paavo Väyrysen mukaansa mietintö oli hyvin yksipuolinen ja hän itse äänesti monia sen yksityiskohtia vastaan. Hän kertoo loppuäänestyksessä kannattaneensa sen hylkäämistä.
– Yksi pahimmista yksityiskohdista liittyi Transnistrian tilanteeseen. Parlamentti päätti äänten enemmistöllä kehottaa Ukrainaa ja Moldovan tasavaltaa ryhtymään toimiin ase- ja sotavarusteiden toimitusten estämiseksi Transnistriaan sekä maitse että lentoteitse, Väyrynen kommentoi.
Hänen mukaansa mietinnössä yhdistyivät toisiinsa parlamentin enemmistön Venäjä-vastaisuus ja romanialaisten halu tukea Moldovaa Transnistriaan liittyvässä kiistassa. Tämä on hänen mielestään vaarallinen yhdistelmä.
– Sama oli asetelma myös ALDE-ryhmässä. Meidän varjoesittelijämme espanjalainen Javier Nart ehdotti järkevää ja tasapanoista linjaa, mutta romanialaisjäsenet masinoivat tukea maanmiehensä Pascun ehdotuksille, Väyrynen toteaa.
– Kun maayhteys Venäjältä Transnistriaan on katkaistu, ainoa mahdollisuus siellä olevien joukkojen huoltamiseen ovat lentokuljetukset. Euroopan parlamentti siis kehottaa Moldovaa ja Ukrainaa ampumaan alas Venäjän ilmavoimien koneet. Tämä voisi johtaa laajamittaiseen sotaan.
Paavo Väyrysen mukaan Ukrainan kriisi näyttää muutenkin olevan kärjistymässä.
– Ulkoministeri John Kerryn presidentti Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa Shotsissa käymät keskustelut antoivat toiveita Ukrainan kriisin rauhanomaisesta ratkaisemisesta ja suhteiden paranemisesta Venäjän ja länsimaiden välillä. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on kuitenkin vahvoja kovan linjan kannattajia, jotka pyrkivät tahallaan kärjistämään kriisiä, Väyrynen sanoo.
