Verkkouutiset

Paavo Väyrynen: Elämme itsepetoksessa, johon kuuluvat teiden yhtiöittäminen ja sote-uudistus

Konkaripoliitikon perustama kansalaispuolue syyttää Suomen vaikeuksista piilotettua velkaa ja yhteisvaluutta euroa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU-parlamentaarikko ja kansalaispuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen (kesk.) arvostelee liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ehdotusta, jonka mukaan Suomen valtion tulisi perustaa oma yhtiö vastaamaan tieverkon ylläpidosta.

– Bernerin liikenneväylähanke merkitsee, että yritetään saada budjetin ulkopulista velkarahaa liikennesektorin käyttöön, Väyrynen sanoi perjantaina kansalaispuolueen tiedotustilaisuudessa.

Väyrysen mukaan tieverkkouudistus ja siihen liittyvä autoverouudistus ovat osa ”yhteistä julkista itsepetosta”, jossa suomalaiset elävät. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomi ottaa lisää velkaa, mutta yrittää pitää sen valtion budjetin ulkopuolella, jotta näyttäisi siltä, että velkataakka ei kasva.

Väyrynen lukee tähän sarjaan kuuluviksi uudet hävittäjähankinnat sekä laivaston hahmottelemat kalustohankinnat.

– Sote-uudistus hyvin todennäköisesti johtaa menojen lisääntymiseen eikä säästöihin, hän ennustaa.

Talouden orastava kasvukin kuuluu Väyrysen mielestä itsepetosten sarjaan. Valtiovarainministeriö on ennustanut, että talouskasvu on tänä vuonna 0,9 prosenttia.

– Tosiasiassa tämä noin yhden prosentin kasvu on velkavetoista kasvua. Valtion, kuntien ja kotitalouksien velka pitää yllä sitä.

Väyrynen tietää syyllisenkin.

– Kaikki tämä pohjimmiltaan johtuu eurosta.

Hän laskee, että jos Suomi olisi jäänyt aikanaan euron ulkopuolelle, kansantulomme olisi tällä hetkellä 25–30 miljardia euroa suurempi kuin se todellisuudessa on. Julkisella sektorilla olisi käytettävissään 15 miljardia euroa enemmän rahaa.

Näistä syistä kansalaispuolue ilmoittaa ajavansa Suomen eroa eurosta.

– Asiantuntijatkin myöntävät jo, että euro on epäonnistunut hanke. Suomen pitää päästä irrottautumaan siitä, Väyrynen toteaa.

Hänen mielestään paras tapa purkaa euro olisi, että euromaat päätyisivät yhdessä ottamaan vanhat kansalliset valuuttansa käyttöönsä.

Suomi otti euron käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002. Suomen markka puolestaan kärsi viimeisinä vuosinaan devalvaatioista, ja koko Suomen talous kärsi laman aikana korkeista koroista. 1990-luvun alussa euribor-viitekoron edeltäjä helibor kävi korkeimmillaan 15 prosentissa.

Eikö kansalaispuoluetta huoleta siirtyä omaan valuuttaan, kun tiedetään tämä vaikea muisto markka-ajoilta?

– Tosiasia on se, että korkeat korot johtuivat vahvan markan politiikasta, siitä, että yliarvostettua markkaa puolustettiin korkeilla koroilla. Kun markka päästettiin kellumaan, talouskasvu lähti liikkeelle, Väyrynen kuittaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)