Arviointineuvosto: Julkistalouden sopeutus perusteltua

Julkisen talouden sopeutuksen mitoitus ja aikataulu ovat talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä oikeansuuntaisia, mutta neuvosto arvostelee finanssipolitiikan tavoitteenasettelua.

  • LKS 20150730 Valtioneuvoston linna Helsingissä 29. heinäkuuta 2015.  Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui vuonna 1822. Valtioneuvoston linnassa toimivat pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia, oikeuskanslerinvirasto ja valtaosa valtiovarainministeriötä. LEHTIKUVA Mikko Stig

    Valtioneuvoston linnasta johdetaan julkisen talouden sopeutusta.

    ()

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreessa raportissa pidetään julkisen talouden sopeutuksen mitoitusta ja aikataulua perusteltuina, mutta hallituksen finanssipolitiikan tavoitteenasettelua arvostellaan.

Toissa vuonna perustettu talouspolitiikan arviointineuvosto on riippumaton elin, joka arvioi hallituksen finanssipolitiikan tavoitteita ja keinoja. Neuvostoon kuuluu viisi yliopistojen taloustieteen yksiköiden ja Suomen Akatemian esitysten perusteella nimitettyä jäsentä sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimiva sihteeristö.

Finanssipolitiikan liikkumavara on arviointineuvoston raportin mukaan hyvin pieni. Kiristävämpi finanssipolitiikka olisi nykyisen heikon talouskasvun oloissa haitallista, mutta sopeuttamisen lykkäämiselläkään ei neuvoston mielestä ole saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Arviointineuvosto pitää siksi hallituksen sopeutustoimien mitoitusta ja aikataulua perusteltuna.

Sen sijaan arviointineuvosto kritisoi finanssipolitiikan tavoitteenasettelua. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet olisi neuvoston mukaan asetettava niin, että ne ovat sopusoinnussa pitkän aikavälin kestävyystavoitteen kanssa.

Lisäksi valtiota, kuntasektoria ja sosiaaliturvarahastoja koskevien tavoitteiden pitäisi olla sopusoinnussa koko julkista sektoria koskevien tavoitteiden kanssa. Myös sektorikohtaiset tavoitteet pitäisi siksi asettaa suhdannekorjattuna, ja niiden summan tulisi olla sama kuin koko julkista sektoria koskeva keskipitkän aikavälin tavoite.

Arviointineuvosto suhtautuu kriittisesti hallituksen linjaukseen, jonka mukaan veroaste ei nouse vaalikauden aikana. Vastaavasti neuvosto arvostelee päätöstä sopeuttaa julkista taloutta vain menoja leikkaamalla.

Veroaste on neuvoton mielestä huono mittari julkisen talouden koolle tai verotuksen aiheuttamille vääristymille. Lisäksi julkisten menojen leikkauksilla ja erityisesti julkisten investointien vähentämisellä on suurempi kielteinen vaikutus talouskasvuun kuin veronkorotuksilla.

Arviointineuvosto pitää kuitenkin hyvänä veronkevennysten kohdentamista pieniin palkkatuloihin työtulovähennystä kasvattamalla.

Hallitus pyrkii parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä työnantajamaksuja alentamalla sekä lomarahoja ja sairaspäiväkorvauksia pienentämällä. Arviointineuvosto pitää tavoitetta hyvänä, mutta hallituksen laskelmia kilpailukykypaketin työllisyysvaikutuksista liian optimistisina.

Erityisen ongelmallisina arviointineuvosto pitää laskelmien oletuksia, joiden mukaan palkkataso ei reagoi työehtojen muutoksiin sekä oletuksia palkkakustannusten työllisyysvaikutuksen suuruudesta. Myös kilpailukykypaketin rahoitus julkisen sektorin säästöjen avulla on neuvoston mielestä epävarmalla pohjalla.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.