Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson esitti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että leikkaukset koulutukseen ja sosiaaliturvaan ovat peruttavissa nostamalla pääomaverotusta, uudistamalla osinkoverotusta sekä perumalla hallituksen hyvätuloisille lupaamat verokevennykset.
– Hallitus jatkaa tuloerojen kasvattamista. Tehdyt laskelmat kilpailukykysopimuksen vaikutuksista yhdistettynä hallituksen verokevennyksiin kertovat karua kieltä: kaikista suurituloisimmat hyötyvät eniten, pienituloiset eivät juuri lainkaan, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa kotitalouksista vähiten ansaitsevan kymmenyksen vuositulot eivät juuri muutu, mutta eniten tienaavan kymmenyksen vuositulot kasvavat noin 650 euroa vuodessa.
Vasemmistoliitto esittääkin koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkausten perumista. Leikkausten peruutus rahoitettaisiin Anderssonin mukaan nostamalla pääomaverotusta, yksinkertaistamalla osinkoverotusta, perumalla hyvätuloisille suunnattu perintö- ja lahjaverojen keventäminen sekä leikkaamalla ympäristölle haitallisia verotukia.
Verottamalla kaikkia osinkoja samaan tapaan kuin julkisesti noteerattujen yhtiöiden osinkoja kasvaisivat valtion verotuotot yli 250 miljoonalla.
Vasemmistoliitto esittää myös ylempään pääomatuloveroluokkaan yhden prosenttiyksikön korotusta, jolloin pääomaveroista kertyisi valtion kassaan yhteensä 300 miljoonaa euroa enemmän.
Perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventäminen sekä yrittäjävähennyksen peruminen säästäisi valtiolle 160 miljoonaa. Energiaveron palautuksesta valtio menettää vuosittain noin 200 miljoonaa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta.
Nämä verotukselliset uudistukset toteuttamalla sosiaaliturvaan ja koulutukseen tehdyt leikkaukset voitaisiin perua, arvioi Andersson.
– Hallituksen kuripolitiikka on arvovalinta, ei pakko tai välttämättömyys, Andersson sanoi.
Tasa-arvoasioissa peruutusvaihde päällä
Hallituksen arvostelua jatkoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Hänen mukaansa on ristiriitaista, että hallitus vaikeuttaa monin tavoin naisten työllistymistä samaan aikaan kun se on ilmoittanut työllisyysasteen nostamisen tärkeimmäksi tavoitteekseen.
– Päivähoidon laatua on heikennetty rajoittamalla subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen ja suurentamalla ryhmäkokoja. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja on korotettu roimasti. Kaikki nämä vaikeuttavat naisten työllistymistä, Pekonen sanoi.
Hän vaatii naisten työmarkkina-aseman parantamista työn ja perheen yhteensovittamista helpottamalla, ja esittää kolme keinoa työllisyysasteen nostamiseksi.
Ensiksi Suomeen pitäisi luoda Ruotsin mallin mukainen järjestelmä, jossa taataan 15 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta kaikille 3-5 -vuotiaille lapsille.
Toiseksi nykyinen vanhempainvapaamalli on uudistettava 6+6+6-malliin, jossa vanhempainvapaa pitenee 18 kuukauteen ja jaetaan kolmen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi kummallekin vanhemmalle, ja yksi jaettavaksi halutulla tavalla. Yksinhuoltaja saisi pitää koko 18 kuukauden vapaan.
– Kolmanneksi vanhempien mahdollisuuksia osa-aikaiseen työhön tulisi lisätä. Ruotsissa iso osa vanhemmista tekee osa-aikatyötä sen takia, että vanhempainpäivärahoja voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Lisäksi useimmille työntekijöille työnantaja maksaa vanhempainpäivärahan ja palkan välisen eron. Näin erityisesti äideillä on mahdollisuus pysyä kiinni työelämässä lasten ollessa pieniä, Pekonen sanoi.
Hänen mielestään työelämän ja perheiden muuttuessa tulee kehittää laadukasta ja kohtuuhintaista päivähoitoa ryhmäkokojen kasvattamisen ja hintojen korotusten sijaan.
– Suomi on laittanut tasa-arvoasioissa peruutusvaihteen päälle, Pekonen katsoo.
