– Se alentaa yritysten työvoimakustannuksia ilman että palkansaajien tulot sen vuoksi pienenisivät. Siksi se on täsmälleen oikea tapa ja ylivoimaisesti paras tapa hoitaa kilpailukykyongelmaamme, Juhana Vartiainen katsoo.
Hänen mukaansa toteutuessaan nyt vireillä oleva yhteiskuntasopimus lisää työllisyyttä, alentaa työttömyyttä ja vahvistaa julkistaloutta, kun vertailukohtana on se, mitä olisi tapahtunut ilman nyt solmittavaa yhteiskuntasopimusta.
Työllisyysvaikutus voi olla Vartiaisen mukaan peräti 35 000 lisätyöllistä.
– Yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyvyn paraneminen voi olla jopa neljän prosentin luokkaa, jos nyt voimassa olevaa tulosopimusta jatketaan sopimuksessa tarkoitetulla tavalla ja sitten siirrytään vientiteollisuusvetoiseen palkkamalliin. Tämä on ilman muuta merkittävä askel, koska kilpailukyvyn umpeen kurottava kaula voidaan arvioida noin 10-15 prosenttiyksikön suuruiseksi ja nyt vireillä oleva sopimus voi parhaassa tapauksessa ”kuitata” siitä liki kolmasosan, Vartiainen arvioi.
Hallituksen alun perin asettama tavoite oli, että yhteiskuntasopimus vahvistaa julkistaloutta noin yhdellä miljardilla eurolla. Tavoite ei kuitenkaan vielä toteudu tämän sopimuksen ansiosta. Sopimuksen suotuisa vaikutus julkistalouteen jää ensi arvioiden mukaan noin 600 miljoonaan euroon.
– Siksi julkistaloudesta kokonaisuudessaan vastuuta kantava hallitus ei tämän sopimusesityksen ansiosta vielä voi sitoutua veronalennuksiin vaan palaa vero- ja finanssipolitiikan päätöksiin kunhan suhdannetilannetta, kasvua sekä yhteiskuntasopimuksen toteutumista on kevään ja loppuvuoden aikana arvioitu tarkemmin, Vartiainen sanoo.
Vartiainen sanoo kannustavansa kovasti työmarkkinaosapuolia täydentämään keskinäistä sopimustaan siihen suuntaan, että myös palkoista ja työajasta sopiminen tulee mahdolliseksi työpaikalla.
– Hallitus aikoo myös lainsäädännön avulla edistää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omassa yrityksessä ja työpaikalla ja näin omalta osaltaan patistaa osapuolia luottamuksen luomiseen ja työpaikkasopimiseen, hän sanoo.
– Toivon, että kaikkien työehtosopimusten osapuolet nyt toimivat aktiivisesti työpaikkasopimisen edistämiseksi. Parhaassa tapauksessa tämä tukee työllisyystavoitettakin niin voimakkaasti, että se voidaan ottaa huomioon tulevissa veropäätöksissä, Vartiainen ennakoi
