Hallituksen esitys eläkkeensaajien asumistuen yhdistämisestä yleiseen asumistukeen on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi.
– Muutoksen myötä noin kolmanneksella suhteellisen edullisissa asunnoissa asuvista tuki nousee. Näin ollen kaikkein pienituloisimmat eläkkeensaajat hyötyvät muutoksesta eniten, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) eduskunnassa vastatessaan tänään eläkkeensaajien asemaa koskevaan välikysymykseen.
Eläkkeensaajien siirtäminen yleisen asumistuen piiriin pienentää tukea noin 70 prosentilla tuen saajista. Hallitus suojaa asumistukea saavia eläkeläisiä kohtuuttomilta tilanteilta siirtymäsäännösten ja niin sanotun suojaosuuden avulla.
Tuensaajalla on vähintään kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka tarkoitus on helpottaa sopeutumista uuteen tuen tasoon. Suojaosuuden ansiosta asumistuen taso voi pudota siirtymäajan jälkeenkin korkeintaan 60 euroa kuukaudessa henkilöä kohden. Suojaosuutta on tarkoitus maksaa enintään 10 vuoden ajan tai siihen saakka, kunnes yleisen asumistuen taso saavuttaa suojatun tuen tason.
– Vielä tukiakin tärkeämpää on tavoite, että asumisen kustannukset olisivat ihmisille kohtuullisia, Mäntylä huomauttaa.
Asumistukien yhdistämisen yhtenä tavoitteena on selkeyttää sosiaaliturvan määräytymisperusteita ja asumistukijärjestelmien kokonaisuutta. Asumistukien yhdistämisellä saatetaan kaikki pienituloiset oikeudenmukaisesti yhdenvertaiseen asemaan asumistuen suhteen.
Indeksiin sidotut etuudet laskevat
Ensi vuonna kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet putoavat Mäntylän mukaan korkeintaan muutaman euron kuukaudessa. Indeksiin vaikuttavat muun muassa elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat, jotka ovat laskeneet. Kansaneläkeindeksin aleneminen perustuu suoraan voimassa olevaan lakiin. Taustalla ei siis ole erillistä lainmuutosta tai muuta päätöstä.
– Hallitus on kuitenkin päättänyt toteuttaa erikseen takuueläkkeen sekä toimeentulotuen perusosan määrien korotukset, minkä johdosta näiden etuuksien määrä ei laske, vaikka indeksi laskee.
Hallitus korottaa takuueläkettä noin 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi Yle-veron ulkopuolelle jäävät kaikki pelkkää takuueläkettä tai kansaneläkettä saavat.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut nousevat, korotukset eivät kuitenkaan koske pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen ja säännöllisesti kotiin annettavien palvelujen maksuja. Kohtuuttoman korkeaksi nousevien kustannusten estämiseksi on laissa määritelty maksukatto, joka turvaa paljon palveluja käyttävien aseman.
Hoitajamitoitukseen höllennys
Hallitus panostaa vahvasti omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen sekä iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen. Tähän on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Omaishoitajien ja perhehoitajien jaksamista sekä kotiin annettavien palvelujen kehittämistä tuetaan myös pysyvillä määrärahalisäyksillä. Vuodesta 2019 alkaen määrärahalisäykset ovat vuosittain noin sata miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa vuonna 2013 antamaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi muutetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden nykyisen 0,50 vähimmäistason sijaan.
Muutos ei kuitenkaan koske terveyskeskusten vuodeosastoja. Lisäksi mahdollistetaan henkilöstön laskeminen henkilöstömitoitukseen aiempaa monipuolisemmin.
Säästöpäätösten vaikutuksista suurpiirteistä tietoa
Ensi vuoden alusta voimaan tulevilla lääkekorvausten muutoksilla lisätään potilaiden omavastuita. Samanaikaisesti kuitenkin alennetaan eräiden lääkkeiden hintoja. Lääkekustannusten vuotuiseen omavastuukattoon ei tehdä muutoksia.
Kansaneläkelaitos on tutkinut hallituksen päätösten vaikutuksia eläkkeensaajiin.
– Selvityksen voi kiteyttää niin, että asumistukien yhdistämisellä on yksittäisistä päätöksistä suurin taloudellinen vaikutus eläkkeensaajiin. Muiden etuuksien tai indeksin muutosten vaikutukset ovat vähäisempiä.
Mäntylän mukaan yksittäisten säästöpäätösten kohdentumisvaikutukset on arvioitu kattavasti. Yksittäisten muutosten sisältö on monelta osin täsmentynyt vasta äskettäin.
– Osittain tämä johtuu siitä, että hallitus on etsinyt ratkaisuja, joilla muutosten kielteiset vaikutukset pystyttäisiin pitämään mahdollisimman pieninä.
Tarkempia tietoja säästöpäätösten vaikutuksista Mäntylä ei kuitenkaan antanut.
