– Olemme hallinnoineet ja säädelleet itsemme henkihieveriin, ja me päättäjät emme ole kyenneet uudistamaan Suomea riittävästi, tuleva pääministeri Juha Sipilä kiteytti Suomen pysähtyneisyyden syyn hallitusneuvotteluiden lopputiedotustilaisuudessa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa keskiviikkona iltapäivällä.
Ratkaisuksi Sipilä tarjosi ”työllistävää, työtä tekevää ja yritteliästä Suomea”. Linjamuutos aiempaan hallitukseen on selvä. Siinä missä aiemmat hallitukset ovat keskittyneet hyvinvointivaltion rakenteiden säilyttämiseen, nyt haetaan suunnanmuutosta. Hyvinvointivaltiosta halutaan pitää kiinni, mutta yksilön vastuu yhteiskunnan rakentamisesta korostuu. Hallitusohjelman ensimmäisellä sivulla on esitetty visio Suomesta vuonna 2025. Tähän hallitus tähtää:
”Ihmisellä on vapaus ja vastuu rakentaa omaa, perheensä ja läheistensä elämää. Luotamme toisiimme. Kunnioitamme toisiamme. Sovimme asioista. Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä”.
Talouden suuri kuva on määritelty näin:
”Julkisessa taloudessa tulot ja menot ovat tasapainossa. Emme elä velaksi. Suomessa palkitaan ahkeruudesta, työstä ja toimeliaisuudesta. Kasvava talous perustuu hyvään johtamiseen, vahvaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen sekä koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen.”
Sen sijaan, että määriteltäisiin, mitä valtio voi tehdä yksilöiden hyväksi, hallitus haluaa vapauttaa ”ihmisten omat voimavarat luovuuteen, yritteliäisyyteen ja hyvinvoinnin rakentamiseen”.
Työlinja
Hallitus ottaa talouden uudistamisen suhteen kokonaan toisenlaisen linjan kuin Jyrki Kataisen (kok.) hallitus neljä vuotta sitten. Kun rakenteellisista uudistuksista ei päästy sopuun hallitusneuvotteluissa, talouden tasapainottaminen jäi kokonaan sopeuttamisen varaan. Suurin osa sopeuttamisesta pyrittiin tekemään veronkiristyksillä, jotka loppujen lopuksi toivat valtion kassaan huomattavasti suunniteltua vähemmän rahaa. Tällä kertaa tasapainoon pyritään kunnianhimoisesti työllisyyttä edistävillä rakenteellisilla uudistuksilla, jolloin suorien menoleikkausten tarve on pienempi.
Elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hallitusohjelmaan sisältyy liuta tavoitteita, joita elinkeinoelämä ja yrittäjät ovat hartaasti toivoneet jo pitkään. Kauppojen aukioloaikoja on tarkoitus vapauttaa. Teollisissa hankkeissa otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely ja rutiinilupa-asioissa riittää jatkossa pelkkä ilmoitus lupakäsittelyn sijaan. Yritysten välirahoitusta on tarkoitus kehittää markkinaehtoisesti. Kannustinloukkuja aiotaan purkaa kiristämällä työttömyysturvan ehtoja ja luomalla osallistava sosiaaliturva, jossa palkkaa ja sosiaaliturvaa voidaan yhdistää. Paikallista sopimista yrityksissä lisätään muun muassa uudistamalla työaikalainsäädäntöä ja työlainsäädäntöä. Hallitus aikoo myös pidentää työntekijöiden koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden kestävät määräaikaiset työsuhteet ilman perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa.
Keskeinen osa talouden tasapainottamista on yhteiskuntasopimus, jolla pyritään kilpailukykyloikkaan, jolla yksikkötyökustannukset pienenevät keskimäärin viisi prosenttia. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää ratkaisua, jossa ihmiset tekevät vuodessa enemmän työtunteja tai palkkoja alennetaan. Keinona on porkkanan ja kepin yhdistelmä. Jos sopimusta ei synny, kaikki joutuvat kärsimään, kun leikkauksia tehdään kaikkialle lisää. Jos sopimus syntyy, hallituksella on tarjota palkansaajille reilu kädenojennus tuloverojen alennuksena.
Verotukset työlinja
Verotuksen suhteen ei pitänyt olla paljon liikkumavaraa, mutta hallitus on taiteillut veropoliittisen linjansa niin, että se olisi maksimaalisesti työhön kannustava. Paljon ei palkansaaja kuitenkaan pääse riemuitsemaan, sillä peruslinjana on se, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja/tai inflaatiota vastaavat tarkistukset vuosittain. Vuoden 2016 tasolla toimenpiteen kustannus on 160 miljoonaa euroa. Sen sijaan 450 miljoonaa euroa panostetaan työtulovähennyksen korottamiseen. Tämä pieni- ja keskituloisille suunnattu veronkevennys on siitä tehokas, että se tekee työn vastaanottamisen kannustavammaksi suhteessa tuella elämiseen. Suurempituloiset joutuvat edelleen kärsimään niin sanotusta ”solidaarisuusverosta”. Verotuksen progressio pysyy siis kansainvälisesti verraten erittäin kireänä.
Merkittävä tuloveronkevennys on luvassa vasta, jos yhteiskuntasopimus saadaan aikaan. Silloin hallitus tulee vastaan yhden miljardin euron tuloverojen kevennyksellä.
Yritysverotuksen puolella on lukuisia pieniä yrityksiä ilahduttavia uudistuksia. Tulolähteen tappiot tehdään osakeyhtiössä vähennyskelpoisiksi. Liikkeen- ja ammatinharjoittajille on luvassa viiden prosentin yrittäjävähennys. Perintöveroa kevennetään 40 miljoonalla eurolla. Pienille yrityksille otetaan käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.
Veronkiristyksistä euromääräisesti suurin on tupakkaveron kiristys 270 miljoonalla eurolla. Lisäksi pienennetään asuntolainojen korkovähennysoikeutta, korotetaan kiinteistöveron rajoja ja tiivistetään yritysveropohjaa.
Sopeutus leikkaamalla
– Asetamme työn etusijalle. Meidän kokonaisveroaste ei nouse. Työn verotusta kevennetään. Kenenkään palkkavero ei kiristy, ja me luomme yhteiskunnan, jossa työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa, tuleva valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kiteytti hallituksen talouslinjan tiedotustilaisuudessa.
Tällä kertaa hallitus on tehnyt strategisen ratkaisun siinä, että vaalikauden aikana verotus ei kokonaisuudessaan kiristy enää lainkaan. Silloin julkisen talouden tasapainottamiseen ei jää muuta vaihtoehtoa kuin leikkaaminen. Suurin kokonaisuus ovat erilaiset etuudet, joihin kohdistuu leikkauksia sekä indeksijäädytysten että suorien leikkausten muodossa.
Indeksietuuksien jäädytyksellä säästetään neljän vuoden aikana miljardi euroa. Toiseksi suurin kokonaisuus ovat sosiaalietuudet. Hallituksen yksityiskohtaisesta säästölistasta on vaikea erottaa lyhyen tähtäimen rakenteellisia uudistuksia ja budjettisäästöjä. Esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta hallitus aikoo säästää 200 miljoonaa euroa vuoden 2019 mennessä, mutta hallitus ei ole vielä linjannut, miten säästö toteutetaan. Se riippuu sopimisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus on kuitenkin sitoutunut tekemään säästöt tavalla tai toisella. Kolmanneksi eniten säästetään opetuksesta ja kulttuurista, jonka sisällä säästöt on jaettu melko tasaisesti eri momenteille.
Kaikesta muusta säästetään paitsi maanpuolustuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Vuoden 2019 tasolla maanpuolustuksen menot kasvavat yhteensä 130 miljoonaa euroa ja sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden menot nettomääräisesti 3 miljoonaa euroa.
– Kyllä tämä on erittäin konkreettinen paketti ja tämän perusteella pystytään tekemään ensi vuoden budjetti ja myöskin julkisen talouden suunnitelma koko neljäksi vuodeksi, Sipilä kiteytti.
Jotta pitkällä aikavälillä koko 10 miljardin kestävyysvaje saataisiin kurottua umpeen, hallitus sitoutuu 4,5 miljardin euron julkisen sektorin suorien säästötoimien lisäksi myös 3 miljardin euron rakenteellisiin säästöihin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella sekä siihen liittyvällä tuottavuuden kehittämishankkeella. Kuntien tehtäviä karsimalla on tarkoitus mahdollistaa miljardin euron säästöt kunnille pidemmällä aikavälillä. Loppu 1,5 miljardia euroa tulee kasaan joko yhteiskuntasopimuksen mahdollistamalla työllisyyden ja kasvun paranemisella tai ehdollisilla lisäleikkauksilla. Ehdollisista leikkauksista on jo päätetty. Ne koskevat niin eläkkeitä, opintotukea, työttömyysturvaa, koulutusta kuin elinkeinoelämääkin.
– Ainoa ehdollinen paketti on yhteiskuntasopimukseen liittyvä paketti ja siinäkin on vaihtoehto kirjattu hyvin tarkasti ylös, mitä tehdään, jos siinä ei maaliin päästä, Sipilä totesi.
Panostusta uuteen
– Leikkauksista tässä ei ole vain kyse, vaan ensimmäistä kertaa me panostamme viiteen strategiseen kärkihankkeeseen kolmen vuoden aikana 1,6 miljardia euroa, joka koostuu yhtäältä 600 miljoonan euron korjausvelkapaketista ja toisaalta miljardin kasvupanostuksista, joita lähdemme yhdessä avokonttorissa seuraavan kuukauden aikana valmistelemaan, Stubb kertoi.
Neljän miljardin budjettileikkauksiin nähden uusien panostusten euromääräinen summa on sellainen, ettei elvytyspanostuksista voi puhua. Sen sijaan hallitus on päättänyt ottaa käyttöön valtion omaisuuden tuottoa sillä tavalla, että se mahdollistaa rahoituksen kanavoimisen kärkihankkeisiin.
Stubb puhui tiedotustilaisuudessa innokkaasti erityisesti koululuokkien digiloikasta. Vaikka koulutuksen budjetista on tarkoitus säästää yli 600 miljoonaa euroa, uusiin toimintatapoihin koulutuksessa on luvassa myös panostuksia. Stubb totesi, että tavoitteena on maailman moderneimmat koululuokat, kun kouluihin lisätään digitaalisia oppimisympäristöjä.
Digiloikka on tarkoitus toteuttaa myös hallinnon puolella. Vanhat hallinnon sisäiset prosessit on tarkoitus purkaa ja korvata ne digitalisoiduilla prosesseilla. Tarkoitus on muuttaa kaikki palvelut ensisijaisesti digitaalisiksi.
Kaikkiin hallituksen strategisiin painopisteisiin liittyy uusia panostuksia, joista osa on menoja säästäviä ja osa edellyttää uusia panostuksia. Strategiset painopisteet ovat hyvinvointi, työllisyys, oppiminen, biotalous ja toimintatavat.
Hallitusohjelmassa piirtyy suuri linja, joka on julkisuudessa asetettuihin ennakko-odotuksiin nähden varsin poikkeava. Hallitus ei keskity hallinnoimiseen, vaan erilaisen uuden mahdollistamiseen. Siitä kertovat muun muassa hallitusohjelmaan ympätyt kokeilut vapaakunnista, joissa kunnat saisivat itse määrittää, miten palvelut järjestävät. Säädösten purkamiseen on tarkoitus tarttua välittömästi perkaamalla kaikki elinkeinotoimintaa ja ihmisten arkea kiusaavat normit, määräykset ja ohjeet.
Hallitus haluaa, että vuonna 2025 ”Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieleltään ja kulttuuriltaan rikas maa”. Vaikuttaa siltä, että monien pettymykseksi hallitus on valinnut umpimielisyyden, sulkeutuneisuuden ja taantumuksen sijaan uudistumisen, avoimuuden ja avarakatseisuuden.
Lue koko hallitusohjelma tästä. Hallitusohjelman liitteistä löytyy muun muassa yksityiskohtainen lista säästöistä ja hallituksen verolinja.
Lue myös:
”Olemme saaneet suunnitelman, jolla Suomi selviää”
Tässä on hallituksen salkkujako – Stubb ja Soini yllättivät
Tuloveroa kevennetään, jos yhteiskuntasopimus syntyy
Sote-uudistus toteutetaan maakuntamallin pohjalta
Hallitus haluaa täyttää etuajassa EU:n ilmastotavoitteet
Moottoriajoneuvoille ja veneille uusi vuotuinen vero
Näin meitä kuritetaan, jos yhteiskuntasopimusta ei synny
Päiväsakot aiotaan kaksinkertaistaa
