Verkkouutiset

Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Ei aihetta demonisoida Syrizaa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja uskoo, että Syrizan menestys kannustaa muita eurooppalaisia vasemmistopuolueita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi blogissaan vasemmistopuolue Syrizan vaalivoittoa Kreikassa. Tuomiojan mielestä Kreikan vaalitulos oli ennakoitu, mutta Syrizan voitto oli ennustettuakin suurempi.

Erkki Tuomiojan mukaan Syrizaa on luonnehdittu vaihtelevasti vasemmistopopulistiseksi tai äärivasemmistolaiseksi puolueeksi. Hänen mielestään edellinen määritelmä saattaa sopia jälkimmäistä paremmin, kun ottaa huomioon sen helppouden, jolla Syriza pystyi sopimaan oikeistonationalistisen Itsenäiset kreikkalaiset -puolueen kanssa yhteisestä hallituksesta.

– Monilla on houkutus demonisoida Syrizaa, mutta siihen ei lähtökohtaisesti ole aihetta. Paul Krugman ei ole ainoa arvostettu ekonomisti, joka on todennut Syrizan esitykset austeritystä luopumisesta, velkojen leikkaamisesta ja eurooppalaisesta kasvuelvytyksestä ihan järkeviksi, Tuomioja toteaa.

Tuomiojan mukaan vaikeus on siinä, että Syriza haastaa koko tähänastisen finanssikriisin jälkeisen eurooppalaisen talouspolitiikan perusteet.

– Ei ole realismia odottaa, että vastuussa olleet yht’äkkiä kääntäisivät kelkkansa ja tunnustaisivat erehdyksensä.

Tuomiojan mukaan toisin kuin Syriza uskottelee, mitään kreikkalaisten menetyksistä ei enää juuri voida palauttaa. Hänen mielestään hallittu velkojen uudelleenjärjestely saatavien leikkauksineen olisi ollut alun alkaen oikeampi linja kuin valittu tukipakettien ja ankarien matokuurien tie.

– Velkasaneerausvaihtoehto torjuttiin kuitenkin kättelyssä. Ei sekään olisi ollut riskitöntä eikä ilmaista, mutta se olisi antanut Kreikalle mahdollisuuden nopeampaan toipumiseen ja vähentänyt koko Euroopalle koituneita kasvumenetyksiä.

Erkki Tuomiojan mukaan se olisi oikealla tavalla toteuttanut sijoittajavastuuta, kun ne etupäässä saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka olivat syyllistyneet holtittomaan luototukseen, olisivat osaltaan joutuneet kirjaamaan tappioita.

– Tätäkin pelättiin siksi, että se olisi todennäköisesti johtanut pahimmin epäonnistuneiden luotottajien jonkinlaiseen pankkituen tarpeeseen, mutta se olisi voitu myös hoitaa norjalais-ruotsalaisen 90-luvun mallin mukaisesti ilman, että siitä olisi syntynyt veronmaksajille pysyviä tappioita.

Tuomioja toteaa, että näin sosialidemokraatit sen Suomessakin näkivät, äänestäessään oppositiossa Kreikan ensimmäistä tukipakettia vastaan. Sosialidemokraattien mielestä velkajärjestely oli oikeampi ratkaisu, eivätkä he uskoneet tukilinjan toimivuuteen. Lisätuen jatkuva tarve on Tuomiojan mukaan osoittanut tämän arvion oikeaksi.

– Suomen rahkeet eivät riittäneet eurooppalaisen linjan muuttamiseen, missä tilanteessa haluttiin vakuusvaatimuksella turvata Suomen asema pahimman varalta. Sen seurauksena olemme nyt vähän muita paremmassa asemassa jos velkoja ei maksettaisikaan, sanoo Tuomioja.

Hänen mukaansa välitön pelko siitä, että Syrizan voitto ja sen ohjelma Keikan sopeutumisohjelmasta irtaantumisineen ja EU-velan leikkaamisvaatimuksineen käynnistäisi uuden eurokriisin, näyttää laantuneen.

Tuomiojan mielestä pyrkimys merkittävien helpotusten myöntämiseen Kreikalle törmää siihen, että se nähdään muissa ankariin sopeutuskuuriin pakotetuissa sekä pohjoisemmissa maksajamaissa perusteettomana ja epäoikeudenmukaisena. Hän epäilee, että seuraavat kuukaudet tulevat olemaan vaikeaa aikaa, kun Kreikka ja muut EU-maat aloittavat neuvottelut.

– Kun liikkumatila on joka tapauksessa pieni kannattaa neuvotteluissa koittaa keskustella sellaisista esityksistä, joita ei koeta nollasummapeliksi vaan jotka voisivat olla koko Euroopalle hyväksi.  Antti Rinne onkin jo ilmaissut varovaisen myönteisyytensä Kreikan hahmottamalle investointiohjelmalle.

Erkki Tuomioja uskoo, että eurooppalaisella tasolla Syriza saattaa merkitä sitä, että sen sukulaispuolueen Podemoksen todennäköinen menestys Espanjassa kannustaa muitakin eurooppalaisia vasemmistopuolueita haastamaan vallinneen ortodoksian.

Hänen mukaansa on mahdollista, että Syriza myös “lisää painetta sellaiseen Eurooppa-tason talouspolitiikkaan, joka tukee kasvua ja työllisyyttä, eikä kuvittele rakenneratkaisujen tarkoittavan aina ja vain sosiaalista Eurooppaa murentavia, tulo- ja varallisuuseroja kasvattavia toimia”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)