Lenita Toivakan mukaan kehityspolitiikassa keskitytään erityisesti neljään kokonaisuuteen.
– Nämä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseen, kehitysmaiden omien talouksien kehittämiseen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn – mukaan lukien verotuskyvyn – vahvistamiseen sekä ruokaturvan sekä veden ja energian saatavuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseen, hän sanoi eduskunnan lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteosta kehityspolitiikasta keskiviikkona.
Toivakka totesi, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut pitkään keskeinen osa Suomen kansainvälistä profiilia, mutta ansaitsee vieläkin suuremman huomion.
– Hallitus tulee priorisoimaan tukea naisten ja tyttöjen koulutukselle ja peruspalveluille. Panostamme siihen, että naiset voivat osallistua poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan sekä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kumppaneitamme tässä työssä ovat suomalaisen yhteiskunnan eri toimijat, kumppanimaat sekä erityisesti kolme keskeistä YK-järjestöä eli UN Women, UNFPA ja Unicef, hän sanoi.
– Vaikutamme myös muissa järjestöissä ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa kuten Maailmanpankissa vahvasti tyttöjen ja naisten oikeuksien huomioimiseksi kaikessa niiden työssä, Toivakka jatkoi.
Kestävää kasvua
Toivakan mukaan toinen kantava ajatus hallituksen linjauksessa on, että kestävää kasvua ja hyvinvointia ei kehitysmaissa saavuteta ilman talouselämää – työpaikkoja ja elinkeinojen kehittymistä.
– Haluamme tukea kehitysmaita niiden tavoitteessa tulla toimeen omilla tuloillaan. Kehitysmaiden kestävä kehitys edellyttää ennen kaikkea työpaikkoja, toimeentulomahdollisuuksia, ennalta arvattavia liiketoimintaympäristöjä – ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja suunnitella sitä.
Toivakan mukaan hallitus on ottanut tässä etunojaisen, uudistavan linjan.
– Ensinnäkin, Suomi osallistuu hallituskauden aikana yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Näin tehty investointi voi toimia vipuna muille investoinneille, moninkertaistaen kehitysmaihin suuntautuvat voimavarat. Aloitamme näiden resurssien suuntaamisen vahvistamalla Finnfundin rahoitusta kuluvana vuonna.
Toiseksi, hallitus kannustaa Toivakan mukaan suomalaisyrityksiä tarjoamaan kehitysmaille ja kansainvälisille kehitystoimijoille osaamistaan ja innovatiivisia ratkaisuja.
– Uudistamme myös kehitysyhteistyövaroin rahoitettavia tukimuotoja niin, että ne vastaavat entistä paremmin kehitysmaiden tarpeita. Samalla huolehditaan aiempaa paremmin suomalaisyrityksille suunnatuista kehitysmaaliiketoiminnan Team Finland -palveluista.
Kolmanneksi, yritysvastuuta kehitetään edelleen yritysten, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyössä.
– On kaikkien toimijoiden intressi, että yritykset toimivat myös kehitysmaissa vastuullisesti, Toivakka sanoi.
Demokratia lisää vakautta
– Kolmas painopisteemme, toimivat yhteiskunnat, on ajankohtainen. Demokraattinen päätöksenteko ja toimiva julkinen hallinto sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen lisäävät ensinnäkin vakautta, Toivakka sanoi.
Hänen mukaansa Suomi on auttamassa kehitysmaita kehittämään verotuskykyään, jotta ne voivat jatkossa entistä paremmin rahoittaa itse keräämillään verotuloilla julkisia palvelujaan ja kehittää yhteiskuntiaan.
– Edistämme myös kansalaisten yhdenvertaisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena ovat yhteiskunnat, joissa on hyvä hallinto, toimiva oikeuslaitos, riittävät julkiset palvelut, vapaa kansalaisyhteiskunta ja todellinen sananvapaus.
Toivakan mukaan Suomi kohdistaa tukeaan etenkin vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin maihin.
– Selonteossa sitoudutaan siihen, että huolehdimme köyhimmille maille suuntautuvien resurssien osuudesta (0,2 % BKTL:stä). Lisäksi suuntaamme tukea aiempaa enemmän pakolaisten lähtö- ja kauttakulkualueille.
Vastattava myös akuutteihin kriiseihin
Toivakka totesi, että pitkäjänteisyyden rinnalla kehityspolitiikassa on tärkeää kyetä vastaamaan myös nopeisiin tarpeisiin ja tilanteisiin.
– Joskus pieni, tarkkaan pohdittu panostus vaikkapa rauhanprosessiin saattaa tuoda suuria myönteisiä tuloksia. Humanitaarisen avun osalta salamannopea toiminta on ensiarvoista. Tästä esimerkki on Suomen humanitaarinen apu sekä kehitysyhteistyötuki Syyrialle ja sen lähialueille, joka on vuodesta 2011 yhteensä jo yli 107 miljoonaa euroa.
– Suomen tavoin myös Euroopan unioni, kehitysrahoituslaitokset ja YK-järjestöt ja useat muut avunantajahallitukset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota juuri hauraisiin valtioihin ja käynnissä olevan pakolaiskriisin lähtö-, kauttakulku- ja vastaanottajamaihin sekä ilmastonmuutoksesta kärsiviin alueisiin, Toivakka sanoi.
Hän huomautti, että maailman humanitaarinen hätä on suurin sitten toisen maailmansodan.
– On tärkeää, että Suomi kohdentaa jatkossakin merkittävän osan varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoistaan humanitaariseen apuun. Toimimme myös sen puolesta, että humanitaarinen apu, rauhanvälitys, jälleenrakennus ja kehitysyhteistyö tukevat ja täydentävät toisiaan, Toivakka totesi.
Perusarvoista pidetään kiinni
Toivakan mukaan Suomi pitää kiinni perusarvoistaan ja periaatteistaan.
– Suomen kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita ovat edelleen ihmisoikeuksien edistäminen, äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.
– Toimimme jatkossakin ihmisoikeusperustaisesti. Kaikessa toiminnassamme tuemme lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien – erityisesti vammaisten – oikeuksia sekä edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa.
