Pääministeri Alexander Stubb (kok.) arvostelee konsensushakuista politiikkaa kotimaan politiikassa.
– Konsensus on eräänlaista poliittista populismia, jonka taakse poliitikot menevät piiloon, Alexander Stubb totesi Ylen Ykkösaamussa.
Stubbin mukaan kyse on vanhanaikaisesta tavasta tehdä politiikkaa.
– Konsensus ei ole mielestäni riitelyn vastakohta, vaan vanhanaikaista politiikkaa. Konsensus tarkoittaa, että päätökset tehdään kabineteissa. Nykytilanteessa globaali maailma edellyttää kuitenkin tulosvastuuta. Minä kysyn, onko konsensus tarpeeksi ketterä tapa siihen, että Suomi saadaan nousuun.
– Suomen talous ei ole hyvällä tolalla. Tarvitsemme uudistuksia ja työmarkkinoille kovempaa vetoa niin, että työn vastaanottaminen ja tarjoaminen on kannattavaa. Olemme joutuneet rakentamaan konsensuksen kautta politiikkaa, mutta se ei ole toiminut. Tämä hallitustaival on osoitus siitä, ettei konsensus toimi. Suomi on pysähtynyt. Tämänhetkinen puolueiden tilannekuva ei ole samanlainen ja siihen pitää saada muutos. Muuten Suomi ryvettyy, hän totesi.
”Ei pidä peruuttaa harmaalle linjalle”
Stubbin mukaan Suomella on oltava hyvät ja toimivat kahdenväliset suhteet Venäjään. Taloussuhteet ja poliittiset kontaktit ovat ensisijaisen tärkeitä.
Osa puolueista on hänen mukaansa haikaillut EU:n yhteisestä linjasta lähtemisen perään. Stubbin mielestä tämä olisi peruuttamista takaisin YYA-aikojen poliittiselle vyöhykkeelle.
– Olisi tärkeää, että meillä on yksi yhtenäinen linja EU- ja Venäjä-politiikassa. Sekä viime keväänä, kesällä ja vielä syksylläkin meillä oli henkilöitä, jotka ovat todenneet, että meidän pitäisi repäistä irti esimerkiksi sanktiopolitiikasta. Yksin ei pidä lähteä irti EU:n linjasta, Alexander Stubb sanoi.
Stubb täsmensi, mitä tarkoittaa peruuttamisella harmaalle YYA-vyöhykkeelle.
– Kylmän sodan aika oli sellaista, jolloin Neuvostoliitto oli erittäin arvaamaton ulkopolitiikassa. Suomessa oli tahoja, jotka joutuivat silloin viemään maamme harmaalle vyöhykkeelle ulkopolitiikan suhteen. Kun kylmä sota loppui, Suomi sai avautua ja olla sosiaalinen markkinatalous ja liittyä esimerkiksi EU:hun. Viestini on nyt se, että kun Venäjä käyttäytyy samoin kuin Neuvostoliiton aikoina, niin Suomen ei kannata käyttäytyä samoin kun Suomi käyttäytyi tuona aikana. Me olemme osa länsimaista demokratiaa, meidän pitää integroitua länsimaiseen instituutioihin ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Tämä on Suomen linja.
Venäjän tämänhetkiset taloudelliset ongelmat pohjaavat Stubbin mukaan kolmeen seikkaan.
– Venäjä ei ole onnistunut modernisoitumaan, tekemään rakennepoliittisia uudistuksia. Se nojaa edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, esimerkiksi kaasuun ja öljyyn. Toiseksi Venäjä on osa globaalia taloutta, eli kun globaali talous on matalasuhdanteessa, niin silloin on myös Venäjä. Kolmas syy taloudellisiin vaikeuksiin ovat sanktiot. Venäjän talous on ollut aaltoilevaa, ja on ollut finanssikriisejä. Nyt tilanne on erilainen, koska geopoliittisesti on aiheutettu levottomuutta. Kun sanktiot ja Ukrainan tilanne liitetään yhteen Venäjän talouden heikkenemisen kanssa, niin kokonaisuus on huolestuttava. Suomelle tämä on huolestuttavaa kauppakumppanuuden takia, vaikka 92 prosenttia viennistämme suuntautuu edelleen muualle.
Hän arvioi, että Krimin niemimaan haltuunotto oli ollut presidentti Vladimir Putinin tavoitteissa jo pitkään, mutta viime keväänä tilanne teki varkaan Maidanin levottomuuksien ja Sotshin olympialaisten myötä.
– Luulen, että päädymme tilanteeseen, jossa saamme kaksi jäätynyttä konfliktia. Yksi on Krimin niemimaa ja toinen potentiaalinen on Itä-Ukraina, joka on vielä vähän auki. Uskon, että ajaudumme pitkäaikaiseen pattitilanteeseen, jossa paljon riippuu Venäjän talouden kehittymisestä ja miten pääsemme yhteiselle uralle. Haluan korostaa, että vain Venäjä pystyy vaikuttamaan tilanteeseen, ja esimerkiksi sanktiot on tehty sitä varten että tilanteeseen oli reagoitava, Stubb arvioi.
Kyllä omalle uskottavalle puolustukselle
Pääministerin mukaan Natoon liittyminen ei ole tällä hetkellä muutoksessa ajankohtainen asia. Hänen toiveensa on, että Suomi saisi itse päättää liittymisestään tai liittymättömyydestään, eikä puhuttaisi jo perinteiseksi muodostuneesta Nato-optiosta.
– Olen edelleen sitä mieltä, että Natoon liittyminen lisäisi Suomen turvallisuutta ja päätöksentekomahdollisuuksia. Huonon sään aikana Natoon ei kuitenkaan kannata mennä. Toivon, ettei mahdollisuutta Natoon liittymisestä suljettaisi tulevassa hallitusohjelmassa pois, niin kuin viimeksi tehtiin.
Stubb korosti, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ole ”joko tai” vaan ”sekä että”. Hänen mukaansa naapureiden on tehtävä yhteistyötä merellä ja ilmassa. Yhteistyö maiden välillä jatkuu tulevaisuudessa ja sitä kehitetään, mutta Suomen uskottava ja itsenäinen puolustus tulee ennen sitä.
EU:n yhteisen puolustuksen suhteen Stubb ei näe ristiriitoja. Puolustusministeri Carl Haglund on todennut, että Nato-maat keskittyvät toisiinsa. Presidentti Sauli Niinistö vahvistaisi puolustusyhteistyön kehittämistä EU-maiden kesken.
– En näe tässä ristiriitaa. Meidän ei pidä vähätellä EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa. EU:lla on solidaarisuuslausekkeet ja turvatakeet. Suomen on tuettava kokonaisuutta. Silti täytyy muistaa, että 95 prosenttia EU:n kansalaisista on Naton piirissä. EU:n yhteinen puolustus ei kuitenkaan ole ensisijainen, vaan meillä on oltava uskottava oma puolustus.
