Kysely tehtiin helmikuussa ja siihen vastasi 1959 henkilöstön edustajaa. Työpaikkojen vähenemiseen omalla työpaikalla uskoi 50 prosenttia vastaajista, lisääntymiseen vain 13 prosenttia. Työntekijöiden vähentämiseen liittyviä yt-neuvotteluja oli jo käyty 62 prosenttia vastaajien työpaikoista.
– Kyselyn mukaan työllisyyden uskotaan vielä heikkenevän. Työllisyys reagoi noin puolen vuoden viiveellä kasvun käynnistymiseen. Kun BKT ei ole edelleenkään kasvussa, ei työllisyyskään voi parantua. Tämä tosiasia luo suuren haasteen seuraavan hallituksen talous- ja työvoimapolitiikalle, kyselyä kommentoi STTK:n johtaja Jukka Ihanus.
– Positiivisena voidaan pitää sitä, että uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on pysynyt aktiivisena. Sen voidaan osaltaan tulkita ennustavan parantuvia työllisyysnäkymiä pitkällä aikavälillä, Ihanus sanoo.
Vastaajista 67 prosenttia ilmoitti työpaikallaan olevan käynnissä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Vain 20 prosenttia vastaajista ei nähnyt omalla työpaikallaan tapahtuvan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä.
Työllisten määrä kasvoi Suomessa 2000-luvulla yhden prosentin vuodessa aina vuoteen 2008 asti. Jos sama kehitys olisi jatkunut, olisi Suomessa nyt 250 000 työllistä enemmän. 250 000 työntekijän työllisyyskuilu maksaa yhteiskunnalle noin kuusi miljardia vuodessa.
– Jos työllisyys olisi kasvanut edes 0,5 prosenttia vuodessa vuoden 2008 jälkeen, olisi meillä lähes 180 000 työllistä enemmän. Työllisyyden merkitys on ratkaisevan tärkeä julkisen talouden kestävyyden kannalta, Ihanus toteaa.