– Kilpailukykysopimuksessa sovittu työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotus kiristää verotusta ensi vuonna noin 0,4 prosenttia. Se on kompensoitava tuloveroalennuksella, joka tukee myönteistä ostovoiman kehitystä, puheenjohtaja Antti Palola (sd.) toteaa.
STTK:n hallitus esittää veroalennuksen tasoksi 200–300 miljoonaa euroa, ja se on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin.
– Kilpailukykysopimuksen aiheuttama verokompensaatio olisi 400 miljoonaa, mutta maltillisempi kevennys huomioi suhdannetilanteen ja julkisen sektorin rahoitustarpeen. Tuloveroalennukset loisivat osaltaan myönteisen ilmapiirin syksyn palkkaneuvotteluihin, jotka käydään liittokohtaisesti, Palola sanoo.
Hänen mukaansa vahvana julkisen sektorin keskusjärjestönä STTK kuitenkin korostaa, että kevennyksistä aiheutuvat kustannukset on kompensoitava täysimääräisinä kunnille, jotta julkisten palveluiden työntekijöiden riittävyys sekä palveluiden laatu ja saatavuus turvataan.
STTK:n hallitus korostaa, että tuloverokevennykset eivät korvaa palkankorotuksia tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa.
– Usean vuoden ajan Suomen taloutta ja kilpailukykyä on vahvistettu erittäin maltillisilla – jopa miinusmerkkisillä – työmarkkinaratkaisuilla. Nyt talous kasvaa jopa ennakoitua paremmin ja työllisyys kehittyy myönteiseen suuntaan. Palkankorotusten ja hallituksen veropäätöksen hyvällä yhdistelmällä Suomen myönteiset näkymät vahvistuvat, Palola uskoo.
Suomen taloutta ja työllisyyttä voidaan STTK:n mielestä avittaa muillakin toimilla kuin palkka- ja veroratkaisuilla.
– Hallituksen on laitettava perhevapaauudistus vireille. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista työvoimapolitiikkaa. STTK ehdottaa myös elinikäisen oppimisen reformia, jossa aikuiskoulutusta uudistamalla tuetaan työurien pidentymistä ja talouden kasvua. Myös yhteistoimintalain kokonaisuudistus tulisi aloittaa vielä tämän hallituksen aikana, Palola listaa.
