– Suomessa on mietitty jo pitkään, kuinka voimme luoda uuden Nokian viennin veturiksi. Meillä on kiertotaloudessa mahdollisuus nousta maailman ykköseksi aivan kuten mobiiliteknologiassa 1990-luvulla, Ville Skinnari sanoo.
Kiertotalous on maailmanlaajuisesti suurempi kehityspolku kuin biotalous. Suomi on jo nyt kiertotalouden kehittämisessä Euroopan kärkimaita. Suomen tulisikin ottaa tässä asiassa eurooppalainen johtajuus ja aloitteellisuus osana energia- ja ilmastopolitiikan sekä uuden ajan elinkeinopolitiikkaa.
– Tekemistä riittää, koska omat pilottimme ovat vielä kansallisia ja varsin pieniä kokonaisuuksia, liian pieniä menestyäkseen kansainvälisesti. Meidän pitää myös osata määritellä mitä kiertotalous meille tarkoittaa. Paikkoja edistää Suomen näkyvyyttä löytyisi kyllä. Viimeksi talousvaliokunnan matkalla Meksikossa meiltä kyseltiin mallia, jolla Meksiko Cityn jätteillä voitaisiin tuottaa sähkö tähän jättiläiskaupunkiin.
Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Skinnari pitää tärkeänä, että laajalla yhteisymmärryksellä rakennetut tavoitteet ulottuvat yli hallituskausien ja antavat tukevan perustan myös seuraavien hallitusten energia- ja ilmastopoliittisille linjauksille.
– Ilmastotavoitteet ovat itse asiassa niin kunnianhimoiset, ettei pelkkä eduskunnan ja valtioneuvoston sitoutuminen riitä niiden toteutumisen varmistamiseen. Energia – ja ilmasto kokonaisuus on saatava jalkautettua maakunta – ja kuntatasolle. Ilman sitä työtä emme pääse näihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin, toteaa Skinnari.
Skinnarin mukaan nyt on paikka ja aika vaikuttaa liikenteen ja energia-alan lisäksi muun muassa kaupunkisuunnitteluun, joukkoliikenteeseen ja liikenteen sähköistämiseen.
– Nyt kysymys kuuluu, miten hallitus aikoo toimia, jotta saamme tästä aidosti koko Suomen asian. Ainoa oikea lääke on, että kunnat, kaupungit ja maakunnat on saatava sitoutumaan tekemään oikeita asioita yhteisen tulevaisuuden teen.
