Juha Sipilä huomautti keskustan kesäkokouksessa Hyvinkäällä torstaina pitämässään puheessa, että Suomen talous on ollut jo pitkään laskussa.
Sipilän mukaan budjettiesitykset ovat BKT:n negatiivisesta kehityksestä huolimatta jo vuosia perustuneet positiivisille kasvuennusteille.
Sipilä toivoi, että myös päättäjät alkaisivat ottaa tämän huomioon.
– Viime syksynä tämän vuoden kasvuksi arvioitiin 1,2 prosenttia. Kesäkuun arvioitu kasvulukema oli 0,2. Suuri vaara on se, että tämänkin vuoden kasvu jää negatiiviseksi.
Sipilä korosti, että kaikki esimerkit viittaavat nyt siihen, että ensi vuoden kasvuennuste on epärealistinen. Budjetti pitäisikin hänen mielestään laatia tälle pohjalle ja talouden ratkaisujen olla sen mukaisia.
– Suhdannepoliittiset toimet eivät auta rakenteellisiin ongelmiin. Niukkuuden aikana kaikki liikenevä tulisi käyttää investointeihin, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä, Sipilä linjasi.
Sipilän mukaan esimerkiksi valtion omaisuutta tulisi muuttaa kasvurahastoksi ja energiapolitiikkaa uudistaa niin, että uudistuvan energian sektorille saataisiin lisää työpaikkoja.
Hallintoa on virtaviivaistettava
Puheenjohtaja Sipilä nosti Hyvinkäällä esiin keskustan kampanjan suomalaisen normiviidakon purkamiseksi.
Keskusta on koonnut pamfletin, jossa puolue listaa 101 ehdotusta turhien säädöksien purkamiseksi.
– Normeja on syntynyt matkan varrella ehdottomasti liikaa. Meillä on sellainen työskentelytapa, että kun yhteiskunnassa on joku ongelma, me ajattelemme, että se ratkeaa säätämällä siihen uusi normi, Sipilä totesi puheensa jälkeen medialle.
Sipilän mukaan turhat normit tuovat aiheettomia kustannuksia yhteiskunnalle. Hänen mielestään normien purkaminen saisi talouden pyörät pyörimään, kun turhia esteitä purkautuisi pois. Se olisi myös tehokas keino saada säästöjä.
Normiviidakon lisäksi Sipilä leikkaisi myös sekä ministereiden lukumäärää, että hallitusohjelman paksuutta.
– Sopiva määrä ministereitä olisi kaksitoista. Näin monta on ministeriöitäkin. Hallinnon virtaviivaistamisen on lähdettävä hallituksesta itsestään.
Hallitusohjelman osalta Sipilä on samoilla linjoilla lyhyttä ja strategiaan painottuvaa ohjelmaa vaativan pääministeri Alexander Stubbin (kok.) kanssa.
– Pitkän ja yksityiskohtaisen ohjelman sijasta seuraavan hallituksen on laadittava napakka luettelo strategisista toimenpiteistä. Tavoitteita voi olla ehkä viisi tai korkeintaan kymmenen ja niitä täytyy seurata etukäteen sovitulla mittaristolla. Päätöksiä uusista toimenpiteistä on tehtävä tarvittaessa.
Suomi seuraa EU:n pakotelinjaa
Keskustan riveistä on kantautunut soraääniä Venäjä-pakotteista ja niiden vaikutuksista Suomen talouteen.
Puheenjohtaja Sipilä sanoi elokuun alussa Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa hallituksen antaneen väärää tietoa pakotteiden talousvaikutuksien vähäisyydestä.
“Hallituksella ei selkeästi ole ollut minkäänlaista käsitystä, mitkä vaikutukset Suomen talouteen ovat”, Sipilä totesi tuolloin.
Sipilä korosti, että Suomen taloudelliset intressit ovat pakotteiden suhteen muita EU-maita suuremmat.
Sipilän mielestä EU:n pakotelinjassa on kuitenkin pysyttävä.
– Suomihan voi vaikuttaa siihen, minkälaisia pakotteita tehdään, Juha Sipilä totesi Verkkouutisille puheensa jälkeen.
Sipilä korosti myös, että pakotteiden vaikutuksia voidaan kompensoida niistä kärsiville.
