Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi keskiviikkona eduskunnassa hallituskauden kärkihankkeiden toteuttamiseksi laaditusta suunnitelmasta.
– Kärkihankkeiden tarkoituksena on saavuttaa hallituskauden tavoite. Tällä ei ole mitään tekemistä leikkausten paikkaamisen kanssa, Juha Sipilä totesi.
Hän korosti Suomen ongelmien olevan sitä luokkaa, että hallitustyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa.
– Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikilla elämänaloilla. Nyt se oli korkea aika tuoda politiikkaan. Hallitusohjelmassa on tietoisesti unohdettu hallinnon rajat. Voimme paremmin keskittyä isoihin asioihin ja tehdä ne kunnolla. Ministereiden määrä on vähentynyt, ja hallitus toimii tiiminä.
Juha Sipilän mukaan hallitus vie ohjelmansa avulla eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viiden painopisteen kautta. Ne ovat työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku.
Lisäksi toteutetaan reformeja, kuten eläke- ja sote-uudistus, karsitaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistetaan alue- ja keskushallintoa.
– Kärkihankkeilla ajetaan eteenpäin laaja-alaisia uudistuksia, palautetaan säädösympäristöön ketteryyttä, lisätään kilpailua ja edistetään digitaalisen palveluliiketoiminnan läpimurtoja, Sipilä luonnehti.
Hallitus panostaa kärkihankkeisiin kertaluonteisesti miljardi euroa. Rahoitus kohdentuu vuosille 2016-2018 painopistealueittain seuraavasti:
• Työllisyys ja kilpailukyky 170 miljoonaa euroa
• Osaaminen ja koulutus 300 miljoonaa euroa
• Hyvinvointi ja terveys 130 miljoonaa euroa
• Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 miljoonaa euroa
• Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen eli toimintatavat 100 miljoonaa euroa, joka käytetään käytännössä julkisten palveluiden digitalisointiin.
Kestävän kasvun tielle
Työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeilla tähdätään Juha Sipilän mukaan siihen, että Suomi saadaan kestävän kasvun tielle.
– Tuemme kärkihankkeilla yrityksiä sen eri vaiheissa: tuotekehittelyssä, kasvurahoituksessa sekä vientiponnisteluissa. Turhia normeja purkamalla parannamme yritystemme toimintaedellytyksiä ja houkuttelemme maahan lisää investointeja. Toteutamme työttömyysturvauudistuksen, ja paikallisen sopimisen edellytyksiä vahvistamme lainsäädännöllä, Sipilä listasi.
Lisäksi parannetaan kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia.
Sipilä muistutti edellisen hallituksen kahden viimeisen budjetin ylittäneet EU:n salliman kasvu- ja vakaussopimuksen 3 prosentin alijäämärajan. Hänen mukaansa tämä on estänyt yhden suuren valtiovetoisen rahaston kokoamisen.
– Tämän hallituksen tavoitteena on, että saamme yksityisiä Euroopan strategisten investointien rahastoja ja yksityisiä toimijoita hyödyntäen vähintäänkin miljardiluokan kokonaisuuden aikaan yritysten kasvun rahoittamiseksi.
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet tuovat Sipilän mukaan peruskouluun uutta pedagogiikkaa, uusia oppimisympäristöjä ja digitaalista oppimista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille otetaan käyttöön uusia Tekesin rahoitusinstrumentteja ja korkeakouluopinnoissa mahdollistetaan paremmin ympärivuotinen opiskelu.
– Nopeutamme siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin, Sipilä linjasi.
Energiapolitiikan osalta kärkihankkeessa tähdätään Sipilän mukaan siihen, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta olisi 2020-luvulla yli 50 prosenttia.
Parempia palveluita
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankekokonaisuuden tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut, Juha Sipilä totesi.
Tämä saavutetaan hänen mukaansa muun muassa sote-palvelujen toimintamalleja nykyaikaistamalla ja digitalisaatiota lisäämällä.
– Reformeilla hallitus toteuttaa sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen myötä uudistaa myös alue- ja keskushallintoa. Kuntien kustannuksia karsimme miljardilla eurolla vähentämällä niiden tehtäviä ja velvoitteita.
– Toteutamme perustulokokeilun, ja mahdollisuuksia osatyökykyisyyteen lisätään. Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Ikäihmisten kotona tapahtuvaa hoito- ja hoivatyötä helpotetaan, Sipilä totesi.
Hallituksen toimenpiteet sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi tulevat pääministerin mukaan osumaan kaikille hallinnonaloille.
– Uuden lainsäädännön valmistelussa etsitään jatkossa entistä enemmän vaihtoehtoja sääntelylle ja pohditaan tarkasti erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia.
Sipilä totesi strategisen hallitusohjelman toimeenpanon sisältävän runsaasti muutoksia vanhoihin toimintatapoihin.
– Hyvinvointiyhteiskuntamme luottaa aivan liikaa velanantajiemme hyvään tahtoon. Siksi Suomen suunta on oikaistava nyt tai ei koskaan. Ei pidä vitkutella, kunnes tuo luottamus katoaa. Siinä tapauksessa muutokset vievät meitä, emmekä me muutosta, Juha Sipilä sanoi.
