Kansanedustaja Simon Elon (ps.), 29, mielestä jo hallitusneuvotteluiden aikaan oli odotettavissa, että Kreikan kolmas tukipaketti voi tulla vastaan. Siihen osattiin varautua.
– Se mistä olin yllättynyt positiivisesti, kuinka selvästi tiukemman linjan hallitus yhteisesti otti tässä asiassa. Kuitenkin ensimmäinen toimintalinja suuren valiokunnan mandaatilla oli se, että Kreikka saataisiin väliaikaiseen euroeroon, Simon Elo sanoo.
Hänen mielestään oli tärkeää, että Suomi ei ollut ajatuksensa kanssa yksin, vaan Saksa oli samalla linjalla. Kun muut maat taipuivat kolmannen tukipaketin kannalle, Suomi ei halunnut jäädä yksin.
– Eikä tietenkään yksin kannata poliittista vaikutusvaltaa pelkästään tämän asian takia EU:ssa polttamaan.
Suomi kuitenkin osoitti toiminnallaan kannattavansa tiukkaa linjaa tukipakettien suhteen.
– Kyllä se on huomattu sekä mediassa että poliittisissa piireissä ja talousasiantuntijoiden parissa, että Suomi kuuluu tiukkisten kerhoon enkä perussuomalaisena pidä sitä huonona asiana, Elo sanoo.
Elo ei ole kuitenkaan kovin optimistinen kolmannen tukipaketin onnistumisen suhteen.
– Tämä oli päätös, joka täytyi niellä, koska muuta ei ollut saatavissa, mutta en minä usko siihen, että tämä tilannetta pelastaa. Uskon edelleen, että jossain vaiheessa kaikkien näiden mutkien ja vaiheiden jälkeen Kreikka eroaa eurosta. Toivoakseni se on nimenomaan heidän ratkaisunsa yhteisymmärryksessä muiden euromaiden kanssa, mutta niin että heitä ei varsinaisesti jouduta erottamaan, Elo sanoo.
Hän muistuttaa, että on epäselvää, olisiko euroalueesta erottaminen edes mahdollista.
Kreikan kolmannen tukipaketin ehtojen toteutumista tarkastellaan ensimmäisen kerran marraskuussa, kun instituutiot eli Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja hätärahoituslaitos Euroopan vakausmekanismi (EVM) suorittavat arviointinsa. Siinä yhteydessä rahoittajat aikovat tarkastella mahdollisia velkahelpotuksia, joiden avulla Kreikka voisi saavuttaa velkakestävyyden.
Euromaat ovat suhtautuneet helpotuksiin nihkeästi ja torjuvat täysin velkojen nimellisarvon leikkaukset. Sen sijaan laina-aikojen pidennykset, vapautus korkomaksuista ja korkojen alentaminen voivat tulla kyseeseen. IMF on asettanut ehdoksi osallistumiselleen kolmanteen tukipakettiin, että sen yhteydessä tehdään lainahelpotuksia, koska IMF ei voi sääntöjensä puitteissa osallistua ohjelmaan, joka ei johda velkakestävyyteen.
– Suoralta kädeltä en lähde velkahelpotuksia tyrmäämään, mutta totta kai Suomi suhtautuu niihin varauksellisesti, koska me katsomme, että Suomen taloudelliset vastuut eivät saa kasvaa, Simon Elo sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomelle IMF:n mukanaolo on tärkeää ja velkahelpotusten arvioinnin yhteydessä pitää tarkastella, millä ehdoin IMF voi lähteä mukaan.
Ei liittovaltiokehitykselle
Simon Elon mielestä koko euroalueen ja Euroopankin tulevaisuus kytkeytyy siihen, kehittyykö EU:sta liittovaltio.
– Minun mielestäni on itsepetosta, jos väittää, että olisi jotain muita teitä kuin kaksi tietä: joko EU:sta tehdään liittovaltio ja euromaille tulee enemmän yhteisvastuuta ja lähentymistä talouspoliittisesti tai sitten euro hallitusti hajoaa ja muodostetaan jonkinlaisia toisia ylikansallisia rahayksiköitä tai sitten palataan kansallisiin rahayksiköihin, Elo sanoo.
Kesäkuussa Euroopan unionin instituutioiden johtajat julkaisivat Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely –nimisen raportin, jossa visioitiin askelmerkit talousalueen syventämiselle. Askelet valtiovarainministeriöineen ja verotusoikeuksineen ovat sellaisia, että ne tekisivät euroalueesta liittovaltion.
– Perussuomalaisten linja on selvä: me emme kannata liittovaltiokehitystä ja silloin tietysti johdonmukainen johtopäätös on tietysti se, että silloin ei myöskään nykymuotoista euroa voi kannatta, hän jatkaa.
Toisaalta Elo ei pidä kuitenkaan realistisena, että Suomi eroaisi eurosta lähiaikoina.
– Siihen vaadittaisiin eduskunnan enemmistö ja hallituksenkin tahto ja mielellään kansankin enemmistön, tahto ja sellaista ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, Elo toteaa.
Hänen mukaansa Suomi on Eurooppa-politiikassaan tukeutunut viime vuosikymmenet Saksaan. Elo ehdottaa, että euroon skeptisesti suhtautuvan Ison-Britannian kanssa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä.
– Britannian valtiovarainministeri George Osborne sanoi, hän pitää Suomea luonnollisena liittolaisena Britannialle EU:n uudistamisessa. Minun mielestäni meidän kannattaisi tehdä Britannian kanssa yhteistyötä.
